Lahden yli vetolossilla. Vajaan parin kilometrin mittainen patikkamatka. Iltapalaa nuotiolla. Yö kodassa. Hieno päiväretki poikkeuksellisen vaikuttavissa maisemissa. Leikkiä kauniissa rantamaisemissa. Jne.
Me vietimme edellisviikonlopun Repoveden kansallispuistossa ja yövyimme kaksi yötä Tervarummun sivuilta vuokraamassamme Määkijän kodassa.
Tämä retki oli jälleen yksi sellainen ainutlaatuinen kokemus, jota voi varauksetta suositella myös kaikille muille!
Vetolossilla Määkijän rantaan
Kun edellisperjantaina pakkauduimme autoon ja ajoimme kohti Repoveden kansallispuistoa, oli tunnelma toiveikas ja odotukset korkealla. Edessä olisi kaksi vuorokautta upeissa maisemissa – ja kaksi yötä alkeellisessa kodassa.
Tämä olisi kaikkien aikojen ensimmäinen kotaretkemme. Ja samalla lasten ensimmäinen kokemus vetolossista. Ja neljälle viidestä myös ihka ensimmäinen kerta Repovedellä.
Perillä pysäköimme automme Lapinsalmen parkkialueelle, ja nostimme rinkat selkäämme. Ilta alkoi jo hämärtää, mutta meillä oli edessämme vielä pieni taival.
Oli kaunista. Aivan tyyntä. Taivaskin lähes pilvetön.
Perillä Määkijän rannassa meitä odotti tilava kota ja oma tulipaikka. Sekä kauniit maisemat. Viereiselle nuotiopaikalle oli kerääntynyt jo useampi telttaseurue, mutta me saimme tällä kertaa paistaa iltapalamme täysin omassa rauhassamme, laittaa kaminaankin tulen ja levittää petimme puisille penkeille.
Oi että, miten hienoa.
Aamulla kohti Katajavuorta
Ja oi, että sitä kauneutta, joka levittäytyi eteemme aamulla herätessämme. Aurinko alkoi nousta puurajan takaa ja järven yllä leijaili kiehtova sumu.
Siinä sitä kelpasi nähdä lasten ilo ja keitellä aamupuuroa.
Edessämme olisi kokonainen päivä kansallispuistossa.
Aamiaisen jälkeen suuntasimme kulkumme kohti Katajavuorta.
Jos remontissa oleva Lapinsalmen riippusilta olisi jo ehtinyt valmistua, olismme varmasti kiertäneet suositun Ketunlenkin, mutta nyt poimimme kartasta hienon näköalapaikan ja valitsimme poluista mieleisemme, reilun viiden kilometrin mittaisen kokonaisuuden. (Kokonaismatkaksemme tuli loppujen lopuksi kuitenkin noin 7 km.)
Lapinsalmen pysäköintialueelta ja Ketunlossilta johtaa Määkijään leveä, sorastettu ura, jota pitkin todennäköisesti työntäisi helposti vaikka lastenrattaita. Sen sijaan kuljettaessa Määkijästä kohti Kapiaveden tulipaikkaa saa taituroida hyvinkin kapeilla ja kivikkoisilla poluilla. Ja lisäksi sivuta erittäin vaikuttavia jyrkänteitä!
Maisemat ovat kauniita ja ympäristö jylhää. Meillä lapset hihkuivat kallionkoloissa ja koettelivat vanhempiensa hermoja kiipeillessään toinen toistaan näyttävämmille tasanteille…
Kapiaveden tulipaikalla ihastelimme puitteita, hyödynsimme huussia ja jatkoimme pian kohti entisen/tulevan riippusillan kupeessa sijaitsevaa taukoaluetta. Täältä löytyi muiden fasiliteettien ohella mm. useita pöytäryhmiä sekä katettu tulipaikkakota.
Salmelta Katajavuorelle kulkee ihastuttavan kapea polku ja matkaa tulee alle kilometri. Lähestyttäessä Katajavuorta pääsee myös juoksemaan pienen pätkän pitkospuita sekä kapuamaan valtavan pitkät portaat. Ylhäällä maisemat ovat ehdottomasti jokaisen askelman arvoiset!
Me jatkoimme näköalatasanteelta matkaamme Katajajärven rantaan ja täältä edelleen isompaa tietä takaisin Määkijään.
Leppoisaa oleilua
Oli lounaan aika.
Olin koonnut kotona valmiiksi kookkaisiin foliovuokiin esikeitettyjä perunoita, lämminsavulohta, paprikaa, porkkanaa, öljyä ja mm. timjamia. Nämä laatikot oli helppo nostaa tulille ja napsia niiden lämmetessä alkupalaksi valmiiksi pestyjä ja pilkottuja kasviksia. Jälkiruuaksi paistoimme vielä lättyjä.
Loppupäivä meillä oli aikaa olla vaan.
Lapset kehittivät kodan pihapiiriin mitä moninaisimpia leikkejään. Oli kauppaa ja pizzeriaa. Oli piiloleikkiä ja monenlaisia kivirakennelmia. Oli majaleikkiä ja mm. kaarnalaivojen vuolemista.
Siinä sitä kelpasi istuskella ja nauttia luonnonrauhasta. Ja pikkuhiljaa alkaa jo valmistella helppoa illallista, eli keitellä spagettia ja paistaa tähän lisukkeeksi mm. ilmakuivattua kinkkua.
(Olen todennut toimivaksi sen, että kaikkea ei keitetä/paisteta samassa padassa, sillä itse en halua tinkiä mauista, mutta on erittäin haastavaa löytää sellaisia kombinaatioita, jotka kelpaisivat samalla myös kaikille lapsillemme. Näin ollen nytkin yksi söi spagettinsa pelkän ketsupin ja tomaattien kanssa, kun taas toiset ottivat mukaan kinkkua ja osa vielä parmesaania. Ja aikuisille sain koota annoksiin mukaan myös mm. pestoa, rucolan versoja ja kotona valmiiksi paahdettuja pinjansiemeniä. Sekä kuksiin ehdottomasti myös tilkat punaviiniä. 🙂 )
Kuvia Repovesi-retkemme ruuista ja mm. vinkkejä retkiastioiden valintaan löytyy viime viikolla kirjoittamastani jutusta: https://outdoorfamily.fi/retkiastiat/.
Vielä toinen yö
Toinenkin yö oli täynnä kauniita unia.
Mutta aamulla oli aika kerätä tavaramme kasaan ja siivota kota seuraavia käyttäjiä varten. Kiitos Määkijä!
Rinkat selässä tarvoimme pienessä tihkusateessa kohti Ketunlossia. Oi, että miten hieno retki. Ehdoton suositus! 🙂
-Johanna
Lisätietoja Repoveden kansallispuistosta ja Määkijän kodan vuokraamisesta saa Tervarummun sivuilta: https://www.tervarumpu.fi/. (Syyslomaviikoilla Lapinsalmen yli pääsee rakenteilla venekulejtuksella.)
Tietoja, kartat yms. Repoveden kansallispuistosta löytyy myös mm. Luontoon.fi-sivustolta: https://www.luontoon.fi/repovesi sekä lisäksi esim. Retkipaikasta.
Meidän muista yön yli -retkistämme voit lukea seuraavista jutuista:
- Retkihelmi lapsiperheille: Iso-Valkee Somerolla
- Ideoita nuotiogrilliin & pääkaupunkiseudun hurmaavin telttaretkipaikka
- Kirkkonummen Korsolampi on helposti saavutettava telttaretkikohde
- Uudistunut Porkkalanniemi – kevään ensimmäinen telttaretki
- Kevätyö Hyypiön kämpällä ja oodi maailman parhaalle merinovillalle
- Marraskuinen telttayö Porvoon Emäsalossa
- Elokuinen yö Porkkalan rantakallioilla
- Iso-Melkutin Lopella – täydellinen retkikohde 100 km päässä Helsingistä
- Inkoon Kopparnäs – upeita maisemia ja hienot puitteet
Vastaa