Kun Nuuksion tutut punarinnankierrokset, nahkiaspolut ja muut hittilenkit ovat täynnä innokasta retkikansaa, kannattaa oma kulkunsa suunnata kansallispuiston pohjoislaidalle, kauniin Pikku-Parikkaan rannalle.
Tämä Vähä-Parikkaanakin tunnettu kohde lukeutuu Salmen ulkoilualueen reitistöön ja sinne voi kävellä Nuuksion Pohjoiselta Portilta (n. 5 km) tai vaihtoehtoisesta esimerkiksi Etelälahden leirintäalueen kupeesta (n. 1,5 km). Ja halutessaan paikalle pääsee toki myös esimerkiksi Kattilan suunnasta, ks. kartta.
Me teimme oman, pienen suppailuretkemme Vihdin Pikku-Parikkaalle eräänä taannoisena elokuun päivänä – ja nautiskelimme lammen kauneudesta, pienestä hiekkarannasta, komeasta keittokatoksesta sekä mm. matkan varrelta löytyneistä lukuisista mustikoista.
Vain pikkumatka pienelle Parikkaalle
Pikku-Parikas lukeutuu sellaisiin retkikohteisiin, joissa ei voi odottaa ihan täydellistä erämaafiilistä – mutta joissa pääsee ihastuttavaan luontotunnelmaan halutessaan hyvinkin helpolla.
Kun jättää autonsa Ollilantien varrelta löytyvälle pikkuparkkikselle ja kävelee leirintäalueen laitaa Pohjoiselta Portilta tulevalle reitille, kertyy kävelymatkaa kokonaisuudessaan vain puolisentoista kilometriä. Ja suurin osa tästäkin matkasta on leveää kuntoilu-uraa. (Mikä ei tosin varsinaisesti ilahduttanut lapsiamme, mutta joka toisaalta mahdollistaa tarvittaessa kulkemisen esim. lastenvaunujen kanssa.)
Tämän matkan jaksaa aika pienikin lapsi jo kulkea. Ja tällaisen pätkän pystyy hyvin kantamaan selässään myös täytettävää SUP-lautaa. Ja yhtälailla kohtuullisen helpolla pääsisi myös telttailuvarusteiden kanssa; Pikku-Parikas (eli Vähä-Parikas) on nimittäin myös mitä mainioin telttaretkikohde huusseineen, keittokatoksineen ja hiekkarantoineen! (Kansallispuiston raja kulkee lammen etelärannalla, ks. kartta.)
Tavoitettavissa Nuuksion Pohjoiselta Portilta
Niiden, jotka kaipaavat pidempää patikkaa, kannattaa suunnata Nuuksion Pohjoisen Portin laajalle pysäköintialueelle ja taivaltaa sieltä Pikku-Parikkaalle pidempiä, merkittyjä reittejä pitkin tai vaikkapa Iso-Parikkaan rannoilla kulkevia, pieniä polkuja seuraillen (ks. kartta).
Muutaman kilometrin mittaisen matkan voi taittaa myös polkupyörällä, ja halutessaan Pohjoiselta Portilta voi vuokrata käyttöönsä myös fatbiken (ks. biking.fi ja tämä juttuni).
Leikkiä ja lempeitä laineita
Kun me tuona yhtenä edelliselokuun maanantaina saavuimme Pikku-Parikkaan rantaan, oli paikalla muutama muukin retkeilijä, mutta ainakaan tuolloin ei ruuhkasta ollut tietoakaan. Me istahdimme keittokatoksen vieressä komeilevan pöydän ääreen ja kaivoimme repustamme valmiit lohikeitot.
Metsäpalovaroitus oli torpannut tulistelusuunnitelmat, mutta ruokatermoksesta nautittu retkilounas maistui vähintäänkin hyvältä. Siinä sitä kelpasi nautiskella auringosta ja luonnosta, kimmeltävästä järven pinnasta ja lempeästä metsän tuoksusta.
Vähä-Parikkaan taukopaikalla oli tilaa leikkiä ja tutkailla. Lapset hyppelivät kivillä ja juoksentelivat uimaan pieneltä hiekkarannalta. SUP-lauta sai ilmaa sisäänsä ja tarjoili meille antoisaa ensituntumaa uuteen suosikkilajiimme.
Debyyttiretkeltä kohti uusia SUP-seikkailuja
Tuo retki oli kiva ja kaunis, hieno ja hyvä. Ja tuon retken jälkeen hankimme perheeseemme myös toisen ison SUP-laudan – sekä suuntasimme jälleen uusiin seikkailuihin. Näistä suppailuretkistämme voit lukea mm. seuraavista jutuista:
Kivoja retkiä! Ja hauskaa kesän retkikohteiden suunnittelua! 🙂
-Johanna
Seuraathan Outdoor Familyä myös Instagramissa ja Facebookissa!