Osaan kohteista on liittynyt aikaisempi yhteistyö.
Meri avautuu suoraan edessämme. Aaltojen kohinan voi kuulla selvästi. Ylempänä öisessä näkymässä tuikkivat tuhannet tähdet ja kuu hohtaa kirkkaana. Tuntuu, kuin olisimme kietoutuneet osaksi upeaa saaristoluontoa – mutta me olemme lämpimien peittojen alla, pienessä kolmion mallisessa maisemamökissä.
Tämä muutaman vuoden takainen hetki on elämämme ensimmäinen glampingyö omassa kotimaassamme. Ja tämä nyt lukemasi juttu on katsaus glampingin ideaan, taustoihin ja paikkoihin.
Mitä tämä ns. luksusretkeily oikein on? Miksi se viehättää? Missä sitä voi kokea?
Luontoa ja luksusta
Glamping on 2000-luvun alkupuolella keksitty termi, jossa yhdistyvät sanat glamorous ja camping, eli ylellisyys ja leiriytyminen. Kyse on siis ns. luksusretkeilystä, jossa perinteiseen telttailuun yhdistetään ylellisyyttä ja mukavuutta tuovia elementtejä.
Esimerkiksi kovien telttapatjojen tilalla on pehmeät sängyt, vanhan makuupussin sijaan lämpimät untuvapeitot ja ahtaan kupolin asemesta tilava, kaunis safariteltta. Majoitetta ei tarvitse kantaa mukanaan, ja palveluun voi kuulua myös lämmitys, sähköt, kylpyhuone ja jopa aamiaistarjoilu.
Luksuksen ohella glampingiin liittyy oleellisesti yhteys luontoon. Kyse on siis edelleen retkeilystä ja ulkoilma-aktiviteeteista. Halutaan nauttia luonnossa olemisesta, mutta samalla välttää mahdolliset ankeudet.
Oleellista on myös ympäristöystävällisyys. Vaikka majoite olisi vuorattu kauniilla tekstiileillä ja tarjolla olisi peseytymistilat, on glampingin hengen mukaista, että kaikki on toteutettu mahdollisimman ekologisesti.
Safariteltoista puumajoihin
Tuo upea hetki, jossa meri ja tähdet hurmaavat suuren ikkunan läpi, on Isosaaren Nolla-mökistä syksyltä 2020. Korona oli järisyttänyt maailmaa, ulkoilu oli kasvanut räjähdysmäisesti ja glamping oli nousemassa suureen suosioon myös Suomessa.
Merkkejä kiinnostuksesta glampingiin oli toki ollut nähtävissä jo ennen tätä, ja mekin olimme valinneet jo reilua vuotta aikaisemmin Kroatian matkamme majoituskohteiden joukkoon niin leirintäalueella sijaitsevan safariteltan kuin syrjäisen puumajankin. Kyseessä eivät toki olleet ihan perinteinen teltta ja maja, vaan pikemminkin laadukkaat asunnot, jotka oli verhottu luonnollisuuden viittaan.
Juuri tällaisia majoitusvaihtoehtoja oli alkanut ilmaantua kiihtyvällä tahdilla ympäri maailmaa. Ja korona lisäsi kiihtyvyyttä entisestään, sillä suurten hotellien sijaan tavoiteltiin eristäytyneisyyttä, kaupunkiruuhkien asemesta luonnonrauhaa.
Juuret satojen vuosien takana
Glamping-termiä käytettiin ensimmäisen kerran ilmeisesti brittilehti The Guarnianissa vuonna 2005, mutta glampingin historia yltää vielä paljon, paljon kauemmas, peräti 1500-luvulle.
Tuolloisessa ottomaanien valtakunnassa hallitsijat matkustivat ylellisissä teltoissa, jotka oli varusteltu palatsien mukavuuksin.
1800-luvulla puolestaan glampingistä tuli suosittua rikkaiden eurooppalaisten ja amerikkalaisten keskuudessa, jotka suuntasivat nauttimaan ulkoilmasta suurten telttojen ja kannettavien huonekalujen kanssa – siis ilman, että mukavuudesta tai ylellisyydestä piti tinkiä.
Seuraavan vuosisadan alkupuolella telttailu tavoitti myös keskiluokan, ja 1960-luvulla matkailuautot ja asuntovaunut synnyttivät uudenlaisen glampingin muodon. Ajoneuvojen mukana retkelle kulkivat niin sängyt, keittiöt kuin kylpyhuoneetkin.
Nyt 2000-luvulla on ympäri maailmaa noussut ns. luksusleirintäalueita safaritelttoineen, puumökkeineen yms.
(Lähde: https://historytimelines.co/timeline/glamping)
Ylellistä leirielämää ja hotellitasoista luonnonrauhaa
Yksi esimerkki tällaisesta glamping-leirintäalueesta on viimekesänä vierailemamme Domaine du Verdon Ranskassa. Paikka sijaitsee upean luonnon keskellä, Gorges-joen rannalla, ja alueen majoitusvaihtoehtojen joukossa on myös ns. luksustelttoja. Lisäksi alueella on tyylikkäästi toteutettuna monipuoliset leirintäpalvelut uima-altaista ravintoloihin.
Leirintäalueiden lisäksi luksusteltat ovat valloittaneet mm. ihmisten kotipihoja ja mökkimetsiä. Esimerkiksi Booking.comista löytyy tällä hetkellä yli neljäkymmentä erilaista luksustelttaa pelkästään Suomesta, ja Airbnb:ssäkin on tarjolla mm. useita kotimaisia jurttakohteita. Eivätkä likimainkaan kaikki kohteet tietenkään löydy noista palveluista.
Yksi nykyaikainen glamping-telttapaikka löytyy Espoon Nuuksiosta, kansallispuiston kainalosta ja huikeiden luontomahdollisuuksien keskeltä.
Haltia Lake Lodge on, paitsi laadukas boutique-hotelli, myös ylellinen glamping-kohde. Siellä on hotellihuoneiden ohella tarjolla ruhtinaallisesti varusteltuja telttoja, joista löytyy niin ilmastointi, lämmitys kuin mm. pakastava, vedetön wc.
Nämä ”teltat” henkivät laatua ja tyylikkyyttä, ja niistä avautuu näkymät suoraan suomalaiseen metsään. Aamiaista saa hotellirakennuksesta, ja saunakin on tarjolla.
Mikä on glampingiä?
Mutta mikä kaikki onkaan glampingiä? Termi itsessään käsittää ylelliset luksusteltat, mutta samaan kategoriaan lienevät menevän mm. suuren suosion saaneet lasi-iglut. Näitä Aurora-igluja ja muita vastaavia näköalarakennuksia on ilmaantunut eri puolille Suomea lukuisten järvien rannoille ja muihin hienoihin luontokohteisiin.
Pääkaupunkiseudulta näitä löytyy mm. Nuuksiosta Pitkäjärven rannalta, Vallisaaresta meren päältä sekä Munkkiniemestä Hotelli Kalastajatorpan yhteydestä. Kalastajatorpan kohteessa upeaan meren syleilyyn yhdistyy mahdollisuus hotellihuoneeseen ja kaikkiin hotellin palveluihin.
Aikaisemmin mainitsemani Nolla-mökit puolestaan edustavat telttahenkisiä ekomökkejä. Ne ovat Robin Falckin alunperin vuonna 2018 suunnittelemia, ekologisia minimökkejä, joille on tunnusomaista sijoittuminen upeisiin luontokohteisiin.
Näitä mökkejä on ollut aikaisemmin mm. Helsingin Isosaaressa ja Espoon Keilaniemessä, mutta tällä hetkellä sellaisia löytyy mm. Espoon Tvijälp-saaresta, Helsingistä Hotelli Rantapuiston yhteydestä ja Tampereen Viikinsaaresta.
Nolla-mökeissä glamour syntyy tyylikkään minimalistisesta designista, valtavista maisemaikkunoista, laadukkaista vuodevaatteista sekä mm. keittolevyistä – mutta tallella on silti kosketus luontoon.
Mutta ovatko muutkin erämökit glampingiä? Esimerkiksi Urho Kekkosen kansallispuistossa sijaitsevat, uutuuttaan hohtavat Rautulammen tuvat? Entä vanhemmat kämpät? Veneet? Retkeilyautot? Lumilinnat? Mikä riittää kriteeriksi?
Esteettistä tunnelmaa
Eri ihmisillä on erilaisia käsityksiä glampingistä, ja eri kulttuureissa termi saatetaan nähdä toisistaan poikkeavalla tavalla. Siinä missä toinen pitää glampinginä mm. laavuja ja autiotupia, toinen mieltää glampingin luksushotellien näköalahuoneisiin (ks. esim. Hotel Levi Panorama). Mutta yleisesti glampingiin liitetään termi esteettinen tunnelma.
Kiinalaiset tutkijat Ting Sun ja Tai Huang ovat julkaisseet artikkelin Research of Glamping Tourism Based on the Aesthetics of Atmosphere (Sustainability 2023), jossa he esittelevät saksalaisen filosofin, Gernot Böhmen (1937-2022), teoriaa tunnelman estetiikasta.
Kyseisessä tutkimuksessa hyödynnettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä, ja mm. leirintäalueiden glamping-asiakkaiden haastatteluiden kautta nousi esiin tiettyjä esteettistä tunnelmaa luovia – ja tätä kautta glampingiin liittyviä – termejä.
Näitä olivat mm. luonto, elämys, ulkoilma, hienous, varusteet, teltta, ystävä, viheralue, grillaus, viikonloppu, merenranta, kesä, kahvi, tunnelma, nauttiminen, romantiikka, auringonlasku, metsät, ihanuus ja tähtitaivas.
Ko. elementtejä esiintyy lukuisissa suomalaisissakin glamping-kohteissa – olivatpa ne luksustelttoja, lasi-igluja, pieniä designmökkejä tai jotain muuta vastaavaa. Muodolla ei kai ole väliä.
Samoista asioista voi myös itse poimia mieleisiään ja luoda ikioman glamping-pesän vaikkapa kotipihalle tai parvekkeelle. Tavalliseenkin telttaan voi kantaa pehmeät patjat, peitot sekä esimerkiksi koristetyynyjä ja tunnelmavalot. Voi kutsua ystävän viikonloppuna mukaan nauttimaan grillailusta ja kesäillasta, ihailla auringonlaskua ja tähtitaivasta, nauttia ulkoilmasta ja ihanan esteettisestä tunnelmasta.
Miltä kuulostaa? Meinaatko kokeilla? 
-Johanna
P.S. Jutun ensimmäinen ja viimeinen kuva ovat Turun saaristosta, Brännskärin saaresta, Living Archipelagon glamping-teltasta, ja kuvat ovat Linus Söderlundin ottamia. Olisipa ihanaa päästä käymään myös tuolla! Oletko jo itse käynyt?
Lue myös: 10 x elämysmajoitus – Esittelyssä luontomatkailijan uniikit yöpaikat!
Seuraathan Outdoor Familyä myös Instagramissa!
Vastaa