Matka Helsingistä Hankoon on meriteitse reilut 70 meripeninkulmaa (eli noin 130 km). Tämän matkan ajaa moottoriveneellä muutamassa tunnissa ja purjeveneelläkin helposti parissa päivässä. Mutta jos ajatuksena on nauttia myös saarielämästä ja toinen toistaan ihastuttavammista retkisatamista, kannattaa ehdottomasti tutustua niihin lukuisiin hienoihin paikkoihin, joita matkan varrelta löytyy!
Tässä jutussa saat katsauksen kymmeneen kivaan satamaan ja näistä löytyviin palveluihin. Mukana on upeita hiekkarantoja, lähes autioita pikkusaaria, monenlaisia tulipaikkoja, hienoja luontopolkuja, useita saunoja, toinen toistaan kauniimpia maisemia jne.
Yhteistä näille kaikille kymmenelle satamalle on se, että niistä löytyy poijut ja se, että tällainen aloittelevakin veneilijäperhe on selvinnyt rantautumisista hienosti 31-jalkaisella purjeveneellä, jossa on syväyttä 1,55 metriä. 🙂 Tervetuloa matkaan!
1. Stora Herrö / Espoo
Stora Herrö on yksi niistä Espoon kaupungin ulkoilusaarista, joihin kulkee kesäaikaan säännöllinen reittiliikenne. Suosio on suuri ja retkipuitteet hienot. Mutta syksyn tullen myös Stora Herrö hiljenee, ja vierasvenelaiturissa saa viettää öitään jopa ihan omassa, autuaassa rauhassaan.
Laituriin on helppo ajaa suoraan väylältä, ja sieltä löytyy vajaa kymmenen poijupaikkaa. Syvyyttä rannassa on hyvinkin reilusti, ainakin tuossa oman veneemme kohdalla jopa kolme metriä.
Stora Herrö on suhteellisen iso, yli 40 hehtaarin kokoinen saari, josta löytyy yksityisiä kesämökkejä, mutta myös laajalti yleiseen ulkoilukäyttöön tarkoitettuja kallio- ja metsäalueita. Saaren rannat vaihtelevat upeista kallioista hiekkapoukamiin.
Saarella saa myös telttailla, ja siellä on useita erilaisia, kaikkien retkeilijöiden käyttöön tarkoitettuja, tulipaikkoja. Myös polttopuita on tarjolla, ja eripuolilta saarta löytyy mm. hyviä marjapaikkoja sekä huusseja (joista monet vaikuttavat jopa aivan uusilta).
Stora Herrön kaikille ilmaisiin hienouksiin lukeutuvat myös mm. näkötorni ja kiintorastit (karttaa voi katsoa / tulostaa Espoon kaupungin sivuilta). Lisäksi saatavilla on myös kaivovettä (jota tosin ei suositella käytettäväksi ainakaan keittämättä).
Stora Herrön kaakkoislaidalla sijaitsee kokous- ja juhlatila Herrö, ja tuolla rannassa komeileva ekstralaituri on varattu heidän vieraidensa käyttöön (kuva alla).
Yhteysaluslaituri (kuva alla) puolestaan löytyy saaren luoteiskulmalta ja vieraslaituri siitä arviolta suunnilleen sata metriä pohjoiseen.
Lisäinfoa Stora Herröstä on saatavilla mm. Visit Espoon sivuilta.
2. Stora Brändö / Kirkkonummi
Kun Stora Herröstä jatkaa pienen matkan eteen päin, vaihtuu Espoo Kirkkonummeen, ja eteen tulee yksi UUVIn (eli Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:n) ihastuttavista retkisaarista. Tämä on Stora Brändö.
Kyseessä on – Stora Herrön tavoin – noin 40 hehtaarin kokoinen saari. Täysin veloituksettomiin palveluihin lukeutuvat poijut ja laituri kiinnitysrenkaineen, erilliset kiinnitysrenkaat kallioissa, kaksi huussia ja tulipaikkaa, keittokatos, näkötorni sekä arviolta noin 3 kilometrin mittainen, saaren kiertävä retkireitti.
Stora Brändö on tavoitettavissa omalla veneellä tai mm. meloen, ja siellä on mahdollista myös telttailla. Yhteysalusta saarelle ei kulje.
Satamalaiturissa on syvyyttä 1,8 metriä, mutta aivan laiturin edustalla on kareja ja matalikkoa. Lähestyä kannattaa siis varoen ja pienen merkkiviitan kiertäen!
Lisäinfoa Stora Brändöstä voit lukea mm. tästä viimevuotisesta jutustani sekä UUVIn sivuilta.
3. Lähteelä / Kirkkonummi
Jatkettaessa Stora Brändöstä eteenpäin, kohti Porkkalan kärkeä, tulee eteen mahdollisuus mm. saunoa, saada sähköä ja tyhjentää septitankki. Kirkkonummen Lähteelä on Helsingin kaupungille kuuluva ulkoilualue, jonne pääsee – paitsi mereltä – myös mantereelta.
Lähteelään mahtuu kymmeniä veneitä, ja syvyyttä laiturissa on yli 2 metriä. Päälaiturin lisäksi rantakallioilta löytyy useita kiinnityslenkkejä sekä lahden perältä myös aisapaikkoja. Maksamalla parikymppiä (16 € + 4 € vuonna 2021) saa Lähteelässä paitsi yöpyä myös ladata veneen akut.
Alueelta löytyy myös tulipaikkoja, tiskaus- ja vesipiste, huusseja, välinevuokrausta, lintutorni, retkipolku, kioskiravintola sekä mm. kaksi saunaa, joista voi varata oman vuoron erillistä maksua vastaan. (Kesällä 2021 saunat olivat erittäin kysyttyjä, joten ennakkovaraus voi hyvinkin olla tarpeen….)
Lisäinfoa Lähteelästä saa tästä viimevuotisesta jutustani sekä mm. osoitteesta lahteela.fi.
4. Stora Svartö / Kirkkonummi
Mikäli Porkkalan kärjessä ei kaipaa sähköä tai saunomismahdollisuutta, voi Lähteelän sijaan harkita rantautumispaikakseen Stora Svartö -nimistä saarta.
Ko. saari sijaitsee ihan Lähteelän edustalla, ja myös sieltä löytyy tukeva satama ja parisenkymmentä poijua. Lisäksi kallioissa on erillisiä kiinnittymislenkkejä. Syvyyttä Stora Svartöhön kulkevalla väylällä kerrotaan olevan 1,6 metriä, mutta satamassa on kyllä nähty lähemmäs kahdenkin metrin syväyksellä varustettuja veneitä.
Stora Svartö on osa Lähteelän ulkoilualuetta ja sen palveluvarustukseen lukeutuu mm. tulipaikkoja ja huusseja. Lisäksi Lähteelästä tulee kesäsesongin aikaan kioskivene päivittäin myymään pientä purtavaa – samalla, kun kerää satamamaksut (15 € vuonna 2021).
Lisäinfoa Stora Svartöstä voit lukea tästä viimevuotisesta jutustani. Stora Svartön satamakartan löydät täältä.
5. Stora Halsö / Inkoo
Kun Kirkkonummi vaihtuu Inkooksi, komeilee pienen matkan päässä mantereesta Stora Halsö -niminen saari. Kyseinen saari on osa ihastuttavaa Kopparnäsin virkistysaluetta ja samalla yksi UUVIn upeista, ilmaisista retkikohteista. (Kopparnäsistä olen kertonut mm. tässä, tässä ja tässä jutussani.)
Stora Halsössä on nyt kesällä 2021 tehty kunnostustöitä, ja saarelle on mm. valmistunut uusi laituri sekä uusia, supertyylikkäitä katoksia. Lisäksi mm. vanha, poijuilla varustettu laituri on kunnostettu.
Stora Halsön laiturissa kerrotaan olevan vettä noin 1,5 metriä, ja laiturin toiseksi uloimmalla paikalla kaiku näytti 1,7 metriä, kun vierailimme saaressa heinäkuun alussa. Kovin suurilla syväyksillä kyseiseen saareen ei siis kannattane yrittää rantautua, mutta mikä onni olikaan, että itse uskaltauduimme paikalle omalla, reilun puolentoista metrin syväyksellämme!
Stora Halsö on nimittäin jälleen yksi mitä ihastuttavimmista retkikohteista. Sieltä löytyy laiturien lisäksi mm. tulipaikkoja, yksi huussi sekä lisäksi itsepalvelusauna, johon voi varata oman, ilmaisen, vuoron saapuessaan saarelle.
Saunan varaus tapahtuu perinteiseen tapaan kirjoittamalla oma nimi laiturin vierestä löytyvään ruutuvihkoon. 🙂 Päivän ensimmäinen lämmittää saunan, jokainen siivoaa jälkensä ja viimeinen huolehtii, että sauna jää asianmukaiseen yökuntoon. Koska kuiva ja kuuma kesä oli tänä(kin) vuonna kuivattanut saaren kaivon, eikä sadevettäkään vielä alkukesästä oltu saatu, oli jokaisen saunojan tuotava omat saunavedet mukanaan, sillä kiukaalle ei missään nimessä saa mennä heittämään merivettä. (Lue myös Saariston saunoja käsittelevä juttuni täältä!)
Mutta siis kaikkinensa aivan upea paikka! Ja moni on kuulemma saapunut paikalle veneen sijaan myös meloen – ja talvella jopa jäätä pitkin kävellen! 🙂
Lisäinfoa Stora Halsöstä (ja koko Kopparnäs-Störsvikin alueesta) voit lukea UUVIn sivuilta.
6. Stora Fagerö / Inkoo
Toinen UUVIn Inkoossa sijaitsevista, ilmaisista retkisaarista on paratiisimainen Stora Fagerö. Stora Fageröstäkin löytyy laituri muutamine poijuineen sekä tulipaikkoja ja huusseja. Lisäksi saarella on kaivo – sekä ennen kaikkea aivan mielettömän pitkä ja upea hiekkaranta.
Stora Fagerön laiturin päässä on syvyyttä noin 2 metriä, lähempänä rantaa luonnollisesti vähemmän. Melojille saaren matalat hiekkarannat tarjoavat ihanteellisia rantautumiskohtia, ja telttapaikankin löytää helposti. Matkaa Inkoon satamasta tulee Stora Fageröhön noin 6 km.
Suurimman osan Stora Fagerön saaresta omistaa Inkoon seurakunta, ja saaressa toimii seurakunnan leirikeskus. Saaren pohjoisosan UUVI on kuitenkin vuokrannut kaikkien retkeilijöiden vapaaseen virkistyskäyttöön.
Kesäinen ilta ja yö tässä uskomattoman kauniissa paratiisisaaressa oli jotain ihan mielettömän hienoa. Lapset leikkivät ja uivat supermatalasti syvenevällä hiekkarannalla tuntikausia, ja suppailu tyynellä lahdella oli ihan unelmaista. Auringonlaskusta puhumattakaan!
Kuulemamme mukaan ei kuitenkaan ole mitenkään sanottua, että ainakaan purjeveneellä pystyy rantautumaan Stora Fageröön laituriin. Paikat ovat kysyttyjä, mutta lisäksi tuulet tuovat omat haasteensa. Mutta jos kohdalle osuu tyyni päivä ja tilaa löytyy, tätä paikkaa ei totisesti kannata missata!!
Lisätietoja Stora Fagerön virkistysalueesta voit lukea UUVIn sivuilta.
7. Elisaari / Inkoo
Inkoon kenties tunnetuin retkisatama on Elisaari, eli Älgsjö. Sen sijainti aivan väylän kupeessa on ihanteellinen, mutta kaislikkoinen sisäänajo saattaa aiheuttaa hitusen hämmennystä.
Satamaan ajetaan lännestä kapeaa salmea pitkin. Merikortissa vedensyvyydeksi kerrotaan paikoin vain 1 metri, mutta nämä kohdat on mitä ilmeisemmin ruopattu jo kauan sitten. Oma kaikumme näytti heinäkuussa matalimmillaan 1,7 metriä, mutta kuulopuheiden mukaan tämäkään ei pidä paikkaansa, vaan perille satamaan on ajettu jopa reilusti yli kahden metrin syväyksillä…
Itse satamassa syvyyttä riittää minimissään pari metriä, mutta useissa kohdin monin verroin enemmänkin. Poijullisia paikkoja on jopa yli sata. Ja sähköäkin saa kymmenistä paikoista. Satamamaksu oli vuonna 2021 alle 4 metriä leveiltä veneiltä 19 € ja sähkö 5 € / vrk.
Sataman alueelta löytyy kahvila, useita grillikatoksia, huusseja, pieni uimapaikka ja mm. nurmialueita. Suihkuun pääsee kolmella eurolla, ja lisäksi voi varata oman saunavuoron erillistä maksua vastaan. (Varaus tosin kannattaa tehdä hyvissä ajoin etukäteen, sillä ainakin oman Elisaari-käyntimme aikaan kaikki vuorot olivat jo tupaten täynnä.)
Elisaaressa, osin luonnonsuojelualueella, kulkee myös noin kolmen kilometrin mittainen luontopolku, jonka varrella saattaa päästä tervehtimään lampaita ja jopa lehmiä. 🙂
Satamassa vuokrataan myös soutuveneitä ja sup-lautoja. Lisäksi saarelta löytyy leirintäalue sekä erillistä mökkimajoitusta.
Elisaari on Helsingin kaupungin omistama ulkoilualue, jonne pääsee myös ilman omaa venettä. Vastarannalta löytyy mm. pysäköintialue, ja salmen voi ylittää tarjolla olevien soutuveneiden tai kesäsesongin aikaan kulkevan lossin avulla.
Lisätietoja Elisaaresta löytyy osoitteesta elisaari.fi.
8. Jussarö / Raasepori
Siinä, missä Elisaaren luonto on vehreää, löytyy ulompaa mereltä sellainen saarikohde, jossa rehevän vihreyden tilalla on laajoja kalliota ja aavoja maisemia – ja samalla sellaista kauneutta, jota en taida olla koskaan aikaisemmin nähnyt.
Jussarö on upea. Ja mieletön. Ihan uskomaton. Jopa käsittämätön. Sekä ehdottomasti pienen koukkauksen arvoinen. Palaan Jussaröhön varmasti vielä toisessa jutussa, mutta tässä jo muutamia faktoja ja fiiliksiä!
Jussarö sijaitsee Tammisaaren ulkosaaristossa ja osa siitä lukeutuu Tammisaaren kansallispuistoon. Kesäisin saareen on mahdollista päästä myös yhteysaluksella, ja vierasvenesatamasta löytyy kymmeniä venepaikkoja. Näistä iso osa on poiju- ja aisapaikkoja (vuonna 2021 yöpyminen 25 €), mutta isoimmille veneille löytyy myös kylkipaikkoja (35 €). Syvyyttä Jussarön satamassa on minimissään 2,5 metriä, mutta parhaimmillaan jopa 6 metriä.
Uudelta laiturilta löytyy myös sähköt ja rannasta saa juomavettä. Veneen tankkeja sen sijaan ei pysty täyttämään eikä tyhjentämään.
Kesäisin saarella toimii myös kahvila ja upeasta rantasaunasta voi varata itselleen oman vuoron. (Kesällä 2021 hinta oli 30 euroa tunnilta). Lisäksi tarjolla on huusseja ja tulipaikka sekä ehkäpä maailman kaunein luontopolku ja näkötorneja, bunkkereita yms.
Oman erityisen lisänsä tähän entiseen kaivos- ja sotilassaareen tuovat erittäin karut, vanhat, rapistuneet rakennukset, joista yhdessä voi jopa majoittua!
Lisäinfoa Jussaröstä löytyy osoitteesta jussaro.net.
9. Rödjan / Raasepori
Tammisaaren kansallispuisto on täynnä toinen toistaan ihastuttavampia saaria ja pieniä retkisatamia, mutta Jussarön lisäksi ainoa poijuilla ja laiturilla varustetuista satamista taitaa olla Rödjan.
Älgön saarella sijaitseva Rödjan on entinen kalastajatila, ja siellä sijaitsee myös Tammisaaren kansallispuiston luontotupa. Rödjanin laiturissa kerrotaan olevan syvyyttä 1-2 metriä, mutta koska itse rantauduimme vauhdilla lähestyvän ukkosen tieltä, en valitettavasti huomannut tarkistella kaikua – mutta napurivene kertoi, että laiturissa oli edellisenä päivänä ollut hyvinkin isoja veneitä… 🙂
Ja venelaiturista parisataa metriä länteen päin löytyy kalliosta kiinnityslenkkejä sekä 6-7 metriä syvyyttä.
Rantautuminen Rödjaniin maksaa päiväkävijöiltä 5 € ja yöpyjiltä 10 € (2021), ja Rödjanin palveluvalikoimaan sisältyvät mm. huussi ja tulipaikkoja. (Sähköä tai vettä ei ole, ja entinen, ilmeisen idyllinen, sauna on valitettavasti palanut.)
Hurmaavassa luontotuvassa on mahdollisuus tutustua Rödjanin historiaan ja haahkaparin elämään, ja kesäisin pihapiirissä laiduntaa lampaita.
Luontotuvan nurkalta lähtee myös noin 2 kilometrin mittainen luontopolku, jonka varrella mahtuu monenlaista luontoa, näkötorni ja mm. piipahdus sisäjärven rannassa.
Saaren spesialiteetteihin luketuu mm. mahdollisuus ostaa isännän savustamaa kalaa sekä yöpyä (ilmeisesti lähinnä melojille tarkoitetussa) nukkuma- ja keittokatoksessa. Myös telttailu on sallittua erikseen merkityillä paikoilla.
Lisätietoja Rödjanista löytyy mm. Luontoon.fi-sivuilta.
10. Byxholmen / Raasepori
Viimeisenä esitelyvuoroon pääsee Byxholmen. Tämä saari sijaitsee juuri ja juuri Tammisaaren kansallispuiston rajojen ulkopuolella, vain pienen matkan päässä Rödjanilta.
Kyseessä on jälleen yksi UUVIn upeista retkisaarista, ja tarjolla on mm. huusseja ja tulipaikkoja. Lisäksi Byxholmenissa on itsepalvelusauna, josta kuka tahansa retkeilijä voi varata oman, ilmaisen saunavuoron saarelle saavuttuaan (vrt. Stora Halsö).
Sen sijaan laituria Byxholmenista ei löydy (ja tämä olikin omalla kohdallamme ensimmäinen kohde, johon teimme rantautumisen suoraan kallioon omien kiilojen avulla). Muutama poiju on tarjolla eri puolilla saarta, ja kalliossa on kyllä myös joitain valmiita kiinnityslenkkejä.
Syvyyttä rannassa kerrotaan olevan minimissään kolme metriä, mutta paikoin alueella on myös kareja ja matalikkoa (esim. rannassa poijurivin keskellä), eli rantautuminen kannattaa suorittaa varoen! (Ja mikäli kolmesta vierekkäisestä poijusta on useampi vapaana, kannattaa ehdottomasti ottaa lännen puoleinen, eikä siis tuota, jossa oma veneemme on…)
Byxholmen on ilmeisen suosittu myös melojien keskuudessa, ja sieltä löytyy toinen toistaan upeampia maisemia.
Lisäplussaa ovat myös sijainti ihan veneväylän vieressä sekä saaren koillislaidalta löytyvä, kelluva septitankin tyhjennysasema (Roope-asema).
Lisäinfoa Byxholmenista löydät UUVIn sivuilta.
Ihania meriretkiä! Ja jätäthän tuohon alle kommentin tai lähetät viestiä, jos mieleesi tulee jotain kysymyksiä näistä saarista ja satamista! Vastaan mielelläni kaiken, mitä vaan osaan! 🙂
Ja kannattaa vierailla myös vierassatamat.fi-sivustolla, jos kaipaat tarkempia sijaintitietoja tai esim. lisää satamia retkillesi!
-Johanna
Seuraathan seikkailujamme myös Instagramissa ja Facebookissa!
Todella hieno esitys!
Kiitos!! 🙂
Kiitos näistä esittelyistä! Ovat erittäin suuri apu meidän aloittelevalle veneilyperheelle 😍 näillä vinkeillä pääsee pitkälle!
Kiitos Emilia, onpa kiva kuulla, että näistä on iloa! Ihania veneretkiä! 🙂 -Johanna