Houkuttelisiko ajatus rauhallisesta telttayöstä tähtitaivaan alla? Pienestä, kirpeästä kuurasta teltan ulkopuolella? Lämmittävästä nuotiotulesta? Ja ehkä maailman parhaista yöunista?
Itse tunnen edelleen kylmää hytinää muistellessani niitä muutamia, vuosikymmenten takaisia, syysöitä, jotka olen yrittänyt nukkua kevyessä kesäpussissa, isossa teltassa, lämpötilan laskeutuessa lähemmäksi nollaa. Ei ollut mukavaa. Eikä todellakaan lämmintä.
Nuo vanhat muistot eivät tehneet itsestäni innokasta telttailijaa. Mutta viime kesä teki.
Jo toukokuinen telttaretkemme Inkoon Kopparnäsiin onnistui hurmaamaan koko perheemme. Oli hienoa ja ihanaa, tunnelmallista ja antoisaa.
Ja niinpä tuli uusi telttayö kesäkuussa. Ja elokuussa. Ja lokakuussa. Ja vielä marraskuussa.
Uuden vuodenkin olisin halunnut aloittaa talvisella telttayöllä, ja seuraavaa yöretkeä odotellaan jo kiivaasti – kunhan pahin loska ja/tai suurimmat pakkaset väistyvät. Mutta tärkeintä on se, että kukaan ei joudu palelemaan.
Tavisperheen telttavinkit
Netti pursuilee erilaisia talvitelttailuvinkkejä, mutta ko. jutuissa lähdetään monesti siitä, että lukijat ovat hyvinkin kokeneita eräilijöitä. Ja siitä, että kunnon varusteet maksavat pienen omaisuuden. Mutta entäpä, jos ns. tavisperhe haluaa vähän fiilistellä luonnonhelmassa? Mitä pitää ottaa huomioon? Mitkä ovat ne oleellisimmat seikat?
Tässä meidän simppelit vinkkimme telttailuun lasten kanssa – mihin vuodenaikaan tahansa!
1. Sää
Telttaretki kannattaa siirtää suosilla toiseen päivään, jos taivaalta sataa kaatamalla vettä. Tai jos pakkasmittari näyttää ihan järjettömiä lukemia.
Omien telttaretkiemme suhteen olemme seurailleet sääennusteita hyvinkin vahvasti – ja odotelleet sopivia ilmoja. Esimerkiksi Emäsaloon olisin ollut lähdössä jo useampana aikaisempana viikonloppuna, mutta vasta marraskuun kolmantena lauantaina sää näytti sen verran suotuisalta, että retkelle viitsi startata.
Jos siis telttailun ajankohtaa ei tarvitse välttämättä lukita kovin paljoa ennakkoon, valitsisin ehdottomasti aurinkoisen sään, ja varmistaisin näin onnistuneen retken kuivissa varusteissa…
2. Sijainti
Moni kokenut eräilijä saattaa ajatella, että telttaretkeen tulisi yhdistää edes pieni patikkamatka. Ei tarvitse. Usein ei ole mikään pakko rahdata koko perheen tavaroita kilometrikaupalla metsän keskelle. Ei ole pakko uuvuttaa lapsia omien reppujen kanssa. Eikä todellakaan ole välttämätöntä yöpyä sellaisessa paikassa, johon ei pääse autolla viereen.
Kesällä patikkamatka rinkkojen / reppujen kanssa voi olla hyvinkin antoisa. Mutta koska kylmällä säällä tavaraa tarvitsee enemmän, suunnittelisin telttaretken siten, että leirin voi pystyttää parkkipaikan läheisyyteen, ja halutessaan suunnata siitä kevyin kantamuksin vaikka pidemmällekin reitille. (Vaikka tottahan toki myös esimerkiksi pieni hiihtovaellus ahkion kanssa voi olla upea elämys!)
Kannattaa myös yöpyä valmiiden tulipaikkojen ja huussien läheisyydessä – jos tavoitteena ei ole erityinen koko perheen karaisukokemus…
Ja talvitelttailuakin voi hyvin testata ihan vaan omassa kotipihassa. 😉
3. Eväät
Eväät ovat ehdottoman tärkeät. Niiden pitää olla hyviä ja niitä pitää olla tarpeeksi. Se, mikä kenestäkin on hyvää, vaihtelee tietysti suuresti, mutta joitain hyviä vinkkejä koostin tämän linkin takaa löytyvään nuotioruokajuttuuni.
Eväitä suunnitellessa kannattaa miettiä, miten ruuan saa valmistettua (nuotio / retkikeitin/ tms.) ja miten pitkään retkellä ollaan. Tarvitaanko siis lounas, välipala, päivällinen, iltapala, seuraavan päivän lounas tms. Näiden lisäksi kehotan ihan ehdottomasti varaamaan mukaan myös hieman ekstraa (esim. hätävaraherkkuja). Äläkä unohda vettä! Tai kahvia! Äläkä aterimia, talouspaperia, tulitikkuja ja roskapusseja!
Kehotan myös valmistelemaan eväitä mahdollisimman pitkälle kotona, sillä kokkailu alkeellisissa oloissa voi yllättää haasteellisuudellaan. Eikä ketään kannata päästää missään vaiheessa liian nälkäiseksi. 😉 Kannattaa myös huomioida se, että kylmällä säällä ruoka pitää pystyä sekä valmistamaan että syömään hanskat kädessä…
Tärkeää on myös miettiä ruuan säilyvyyttä. Kesällä on helpointa turvautua kunnolliseen kylmälaukkuun. Syyssäässä kaikki säilyy ihan sellaisenaan. Mutta pakkasella ruoka saattaa jäätyä, eli myös tällöin esim. eristävä kylmälaukku on tarpeen.
4. WC-paperi
Vaikka leiriytyisitte valmiiden huussien läheisyyteen, ottakaa omat vessapaperit mukaan! Paperi ei nimittäin lukeudu automaattisesti käymälän varusteisiin.
5. Makuupussit
Kuten jo jutun alussa mainitsin, talvella ei tarkene kesäpussilla. Koko perheelle ei kuitenkaan ole pakollista ostaa erillisiä talvimakuupusseja, vaan mahdollisia olemassaolevia pusseja voi yhdistellä usealla tavalla.
Jos lapsella on oma makuupussi, tähän päälle kannattaa ottaa lisäksi toinen pussi. Eli kaksi makuupussia yhdelle ihmiselle! Jos pussien lämpö on tällöin jo liikaa, voi päällimmäistä pussia helposti avata tarpeen mukaan. Mutta ainakaan kylmä ei pitäisi tulla kovin helposti…
(Jos omista varastoista ei löydy tuplamäärää makuupusseja, voi lisäpusseja tiedustella lainaan esim. kavereilta tai sukulaisilta.)
Nimenomaan lastenpussi on erinomainen lapselle sen vuoksi, että lämpö ei pääse karkaamaan turhan suureen, tyhjään jalkatilaan, vaan pysyy kehon lähettyvillä. Jos lastenpussia ei kuitenkaan ole käytössä, kannattaa iso pussi solmia esim. erillisellä naurulla oikean mittaiseksi – jotta siis lämpö on maksimaalinen.
Aikuisten makuupusseissa on ilmoitettu erilliset lämpöarvot, ja näissä pitää ehdottomasti huomioida comfort-arvo. (Ei siis extremeä, joka tarkoittaa, että tässä lämpötilassa on takuuvarmasti viluissaan, mutta selviää kuitenkin vielä hengissä.)
Lasten pusseissa ei taideta suostua antamaan mitään erillisiä, tarkkoja lämpösuosituksia, mutta ihan jo pelkästään pussin ulkomuodon perusteella pystyy päättelemään suuntaviivoja. Aika selvää on, että pelkällä yhdellä, parin kympin ohuella halpispussilla ei tule tarkenemaan syys- tai talvisäässä…
6. Makuualusta
Ehdottoman tärkeää on huomioida se, että pelkkä makuupussi ei riitä, vaan kylmällä säällä on kiinnitettävä erityishuomiota nimenomaan makuualustaan. Kylmä maa nimittäin hohkaa kylmää ilmaa.
Perusohje on se, että kullakin telttailijalla on ainakin kylmillä ilmoilla päällekkäin sekä solumuovinen että ilmatäytteinen alusta.
Itse bongasin Facebookin retkeilyryhmästä syksyllä ihan loistavan vinkin: solumuovia myydään isoissa rullissa, eli teltan pohjalle voi hankkia koko teltan kokoisen ja samalla ihan loistavasti eristävän patjan.
Suuntasin samantien Etolaan ja ostin sentin paksuista ja 150 cm:n leyistä rullatavaraa juuri sen 240 cm, joka on oman telttamme sisäleveys.
Marraskuisella telttaretkellämme levitimme ensin tavallisen pressun kallion päälle suojaamaan telttaa kosteudelta. Tähän levitimme teltan. Teltan pohjalle sijoitimme solumuovipatjamme ja tämän päälle vielä pari piknikpeittoa sekä jokaiselle oman, ns. itsestään täyttyvän makuualustan. Ja lisäksi mukana oli vielä varoiksi villapeittoja…
7. Merinovilla
Koska oma ihoni on erittäin herkkä ja ihan kaikki villa on aina tuntunut kutittavalta, en ole ennen viime syksyä ymmärtänyt omakohtaisesti merinovillan ehdotonta ylivertaisuutta. Nyt olen kuitenkin ilokseni pystynyt kääriytymään villaan – enkä enää todellakaan luovu siitä.
Pue siis koko perhe aitoon merinovillaan – päästä varpaisiin. Ja nimenomaan niihin varpaisiin! Ja ihan ehdottomasti suoraan ihoa vasten!
Kun olen itsekin saanut nyt jalkaani ohuet villasukat, villaleggingsit ja ohuen villapaidan, on olo ollut ihan huippu.
Kylmäksi yöksi olemme pukeneet villaisen aluskerraston päälle vielä fleecekerrastot, toiset villasukat, pipon, kaulurin ja lapaset. (Kypäräpipoa meillä ei oikein kukaan pysty pitämään, mutta tämä olisi varmastikin kaikkein paras.) Lisäksi olemme nukkuneet hupullisten untuva-/ toppatakkien kanssa.
8. Yötakki
Tämän ns. yötakin olemme pukeneet villavaatteiden päälle, jotta pään saa lämpimästi hupun sisään. Ja jotta lämpö säilyisi, vaikka lapsi ajautuisi ulos pussistaan. Ja jotta makuupussista noustessa ei tulisi heti kylmä – sen paremmin mahdollisella pissareissulla kuin aamulla herätessäkään.
9. Vaihtovaatteet ja -varusteet
Nukkumaan mennessämme olemme pitäneet yllämme valmiiksi päällä olevat villavaatteet, mutta aina mukana on ehdottomasti ainakin lapsille myös ihan vähintään yksi kokonainen setti varavaatteita (niin alusvaatteita kuin ihan toppavaatteitakin) ja toppatakit ja pipot olemme vaihtaneet täysin kuiviin nukkumaan mennessämme.
Lisäksi olemme oppineet varautumaan siihen, että teltassakin saattaa käydä pissavahinko (viimehetken puskakäynnistä ja ylimääräisen juomisen välttämisestä huolimatta). Tämän johdosta mukanamme on nykyään aina myös vähintään yksi ylimääräinen makuupussi.
Erityisesti kylmillä keleillä kannattaa huomioida myös se, että vaikka ilma olisi periaatteessa kuiva, telttaan ja tavaroihin voi kerääntyä käsittämättömän paljon kosteutta. Säilytä siis kaikki varavaatteet yms. ehdottomasti vedenpitävissä kasseissa!
10. Teltta
Asiantuntijat varmaankin osaavat kumota telttanäkemykseni, mutta oman kokemuksemme perusteella edullinenkin teltta voi olla täysin riittävä. Myös kylmemmällä säällä.
Aivan varmasti arvokkaassa talviteltassa kosteus pysyy paremmin ulkona ja esim. ilma vaihtuu tehokkaammin, mutta me olemme nukkuneet hyvin myös reilun satasen maksaneessa McKinelyssämme. 🙂 (Tosin parempaa emme ole edes testanneet…)
Ja kylmällä säällä se, että viisi henkeä ahtautuu vieri viereen pienen kupolin sisään, tuo vaan mukavaa lisälämpöä. 😉
11. Otsalamput ja matkapuhelimet
Kaikki telttailijat tarvitsevat otsalaput (tai vähintään taskulamput) ja näihin riittävästi virtaa. Lisäksi erillinen telttavalo voi olla hyödyllinen. Syksyllä ja talvellä pimeä nimittäin tulee aika aikaisin…
Ja matkapuhelinten kuuluvuus, täydet akut ja puhelinten pysyminen lämpiminä kannattaa myös varmistaa (ihan vaan varoiksi hätätapauksia varten…)
Eikä pidä unohtaa myöskään iloista seikkailumieltä, positiivista ajattelua, pitkää pinnaa jne. Nämä varmasti palkitaan mitä hienoimmilla kokemuksilla. 🙂
Antoisia telttaelämyksiä!
Johanna
Seuraathan Outdoor Familyä myös Facebookissa ja Instagramissa!
Tosi hyviä vinkkejä rohkaisemaan telttailuun myös kylmään vuodenaikaan! Itselle tosin juurikin siirtyminen leiripaikalle omin voimin on tärkeä osa luonnossa olemista, myös lasten kanssa. Siispä raahaan enemmän tai vähemmän tyytyväisenä painavaa rinkkaani lapsen juostessa edellä. Ei ehkä onnistuisi, jos pitäisi kantaa useamman lapsen tavarat 😀
Kiitos, Eija! 🙂 Ymmärrän omakohtaisen hyvin tuon siirtymisajatuksen. Matkanteossa on ehdottomasti oma suuri hohtonsa, mutta olosuhteiden vaikutuksesta olen itse oppinut nauttimaan myös helposta leiriytymisestä. Erityisesti kylmillä keleillä kun viiden hengen riittävät varusteet (hyvine ruokineen) eivät oikein millään meinaa mahtua kahteen rinkkaan… 🙂 -Johanna