On uskomatonta, miten suuri vaikutus polun leveydellä on lasten etenemisinnolle. On ihan käsittämätöntä, millaista pikavauhtia meidänkin lapsemme juoksevat pitkospuilla tai juurakkoisilla pikkupoluilla. Mutta on jopa aika tyrmäävää, millainen jarru leveä hiekkatiepohja voikaan olla.
Tämän me saimme todistaa jälleen kerran sinä heinäkuisena retkipäivänä, kun teimme elämämme ensimmäisen vierailun Keski-Suomessa sijaitsevaan Isojärven kansallispuistoon.
Ensimmäisenä retkireittinämme oli Majavapolku.
Kilometrikaupalla vanhaa tiepohjaa
Ennen retkeämme olin tiedostanut sen, että noin neljän kilometrin mittainen Majavapolku (virallisesti 3,8 km) tulisi kulkemaan pitkälti vanhaa tiepohjaa pitkin. Kyseessä ei suinkaan ollut mikään asfalttibaana, mutta ruohikkoisuudestaan ja kauniista ympäristöstään huolimatta tämänkin tien leveys oli lapsillemme liikaa. Intoa etenemiseen ei tuntunut löytyvän – mutta onneksi tienviereltä löytyi mansikkaa. 🙂
Voi että, kunpa olisi päässyt juoksemaan metsän puolelle! Oi, kunpa olisi saanut kirmata ihan pienillä poluilla siellä tienreunustojen takana pilkottavassa ihanuudessa!
Mutta siinä me vaan tarvoimme kuuliaisina pitkin merkittyä reittiä, emmekä suinkaan säntäilleet sotkemaan kansallispuiston koskematonta luontoa…
Älä missaa majavia!
Viimeistään reilun kilometrin jälkeen kannattaa kuitenkin terästäytyä, sillä Majavapolun suurin kohokohta on edessä!
Tien oikealla puolella alkaa maasto kostua ja vehreytyä entisestään. Aurinko välkehtii uskomattoman kauniisti pienen lammen pinnassa ja valo siivilöityy kuusten välistä. Nenään tulee pistävää tuoksua…
Nyt ollaan majavien kotimaisemissa! Vau! Jotain ruskeaa vilahtaa lammella. Valtava pato kohoaa vieressämme.
Reitin varrelle ei ole mitään kylttiä, jossa kerrottaisiin juuri tästä löytyvän merkkejä majavista, mutta olkaa tarkkana, ettette vaan missaa tätä! Majavapolun nimikkokohta on nimittäin juurikin tässä.
Pitkospuita ja piipahdus Isojärven rantaan
Ja tästä eteen päin reitti vain paranee: Pieni pätkä päästään kulkemaan jopa pitkospuilla. Seuraavakin lampi on kaunis. Kohta tehdään pieni pisto Isojärven rannassa sijaitsevalle laavulle ja päästään ihailemaan koko kansallispuiston nimikkomaisemia. (Tästä tulee muutama sata lisämetriä varsinaiselle Majavapolulle.)
Vähän ennen Kalalahti-nimistä taukopaikkaa voi reitin varrella tutustua isojen kylttien avulla majavien elämään ja ko. kansallispuiston taustoihin. (Jee!) Lähemmäs rantaa saavuttaessa eteen tulee mm. huussi ja veneranta. (Soutuveneen voi vuokrata ennakkoon Heretyn kämppäkahvilasta.)
Tästä pieni polku jatkaa kohti tulipaikkaa ja edelleen kauniille laavulle. Olemme saapuneet reitin toiseen huippupaikkaan. (Tämä Kalalahti ei siis ole osa varsinaista Majavapolkua, mutta sinne kannattaa ihan ehdottomasti mennä samalla vähintään piipahtamaan!!)
Täällä kelpaa pitää evästaukoa ja ihailla järvelle avautuvia maisemia.
Paljon potentiaalia
Aikamme Isojärven rannassa touhuttuamme, matka jatkuu takaisin viralliselle Majavapolulle – ja pian allamme on taas liian leveä ura.
Siellä jossain pilkottaa välillä taas itse Isojärvi, mutta reitti kulkee hyvin kaukana tästä. Valitettavasti. Tien ulkopuolella näkyy satumaisen kaunista maastoa, mutta Majavapolulla kulkijoiden tulee pysytellä leveällä hiekkatiellä.
Voi että taas, kunpa reitti olisi viitoitettu metsän siimekseen! Voi, miten ihanaa olisikaan ollut kulkea Isojärven rannassa tai sammalien peittämien mättäiden lomassa…
Tai kunpa Majavapolulla olisi ollut vaikka muutamia luontopolkukylttejä kertomassa alueen luonnosta ja innostamassa tätä kautta lapsiakin tarkkailemaan tien viereen levittäytyvää ympäristöä…
Paljon hyvää
Majavapolku sisältää paljon hienoa ja sen pystyy pitkälti kulkemaan myös mm. rattaiden kanssa. Kaiken lisäksi lähtöpaikan lähettyvillä (n. 800 metriä ajoa) on mahdollisuus vierailla myös Huhtalan historiallisella tilalla, joka on valtakunnallisesti merkittävä suojelukohde ja jonka pihapiirissä mm. lampaat laiduntavat.
(Meiltä tämä jäi väliin, koska juuri päästyämme autolle alkoi rankkasade ja ukkonen, ja lampaatkin olivat ehtineet poistua näkyviltä.)
Majavapolulla vierailuun kannattaa yhdistää myös souturetki, ja Kalalahdella voi myös mm. telttailla.
MUTTA, jos et vielä ole käynyt Isojärven kansallispuistossa ja mietit tekeväsi sinne retken ketterien, pienistä poluista nauttivien lasten kanssa, valitse ihmeessä ennemmin kolmen kilometrin mittainen Heretyn luontopolku. En usko, että petyt. 😉 (Juttu ko. reitistä löytyy täältä.)
-Johanna
P.S. Oman perheemme intoa Majavapolkua kohtaan saattoi hitusen latistaa se, että tulimme sinne suoraan jumalaisen upeasta Etelä-Konneveden kansallispuistosta, jossa olimme juuri päässeet jopa melomaan sup-laudoilla majavien mailla (ks. outdoorfamily.fi/kapynan-kierros/) ja kokemaan ehkä elämämme upeimman luontopolun (ks. outdoorfamily.fi/kalajan-kierros/)…
Isojärven kansallispuistosta saat lisäinfoa Luontoon.fi-sivustolta (www.luontoon.fi/isojarvi) ja esimerkiksi Mika Markkasen Retkipaikka-jutusta.
Isojärven kartta löytyy täältä.
Juttu Heretyn luontopolusta löytyy osoittesta: outdoorfamily.fi/heretyn-luontopolku/.
Seuraathan Outdoor Familyä myös Facebookissa ja Instagramissa!
