Arvaa vaan, hehkuivatko lasten silmät intoa heidän kuullessaan mahdollisuudesta lähteä etsimään ihan oikeita jalokiviä? Ja arvaa vaan, oliko äitikin ihan innoissaan? 😉
Tällainen poikkeuksellisen kutkuttava elämys on mahdollista kokea keskellä Pyhä-Luoston kansallispuistoa, Lampivaaran Ametistikaivoksessa. Me seikkailimme tuolla lokakuussa, mutta vastaava retki onnistuu läpi vuoden.
Uniikki elämys myös maailman mittakaavassa
Lampivaaran Ametistikaivos on yksi maailman harvoista jalokivikaivoksista, joihin toivotetaan vieraat tervetulleiksi. Se sijaitsee Sodankylän ja Pelkosenniemen rajamailla, tunturin laella. Violetti ametisti on syntynyt silloisen suurvuoriston uumenissa, peräti 2000 miljoonaa vuotta sitten.
Suurilla koneilla ei ole asiaa Lampivaaran Ametistikaivokselle, eikä kiveä myydä raaka-aineeksi, mutta sitä kaivetaan pienillä hakuilla ja siitä valmistetaan myyntiin mm. koruja. Ja kenellä tahansa yksittäisellä matkailijalla on mahdollisuus päästä kaivokseen etsimään omaa onnenkiveään. 🙂
Kesällä reilu parin kilometrin patikka, talvella pendolinokyyti
Kun me lähdimme etsimään onneamme, oli Luostolle satanut syksyn ensimmäinen lumi. Pysäköimme automme Ukko-Luoston P-paikalle ja suuntasimme patikkamme kohti 2,6 kilometrin päässä sijaitsevaa Lampivaaraa. Tuore ensilumi riitti pitämään lasten mielenkiinnon huipussaan, mutta tarvittaessa lisäintoa etenemiseen olisi saanut reitin varrella olevista kysymyskylteistä, eli ns. Tietopolusta.
Matka Ukko-Luoston parkkipaikalta Lampivaaraan kulkee leveää, ilmeisen hyväpohjaista ulkoilu-uraa pitkin, ja virallisella talvikaudella perille pääsee myös hiihtäen. Lisäksi talvella on tarjolla kyyti ametistipendolinoksi kutsutulla kulkupelillä.
Patikka- ja hiihtoreittejä voi kuka tahansa kulkea veloituksetta, mutta itse kaivosalueelle on pääsymaksu. Kesäkaudella pääsymaksu oli aikuisilta 21 € ja 3-12-vuotiailta lapsilta 12 €. Talvella lisäkustannuksia tulee mm. pendolinokuljetuksesta, jonka voi varata ennakkoon alkamaan joko heti Ukko-Luostolta tai vaihtoehtoisesti vasta Lampivaaran kahviolta. Kesällä viimeinenkin pätkä kaivokselle kuljetaan jalan. (Ajankohtaiset hinta- ja aukiolotiedot kannattaa tarkistaa kaivoksen omilta verkkosivuilta: www.amethystmine.fi.)
Kahviolta tunturiin
Kun me olimme kulkeneet reilun parin kilometrin mittaisen patikkamatkan, kävimme ostamassa liput kaivoskierrokselle Lampivaaran perinteikkäästä kahviosta. Samalla hyödynsimme myös kahvion herkkutarjontaa ja nautimme ulkona munkkikahvit & -mehut kaivoskierrosta odotellessamme. 🙂
Lampivaarassa sijaitsee kahvion lisäksi mm. huussit sekä laavu, jonka edustalla voi paistaa omia eväitä.
Varsinaista kierrosta varten kokoonnuimme kahvion kupeessa sijaitsevalle portille. Ja oppaan johdolla pääsimme astelemaan pitkät portaat tunturin huipulle. (Josta olisi kirkkaalla säällä ollut ilmeisen hienot näkymät…)
Aluksi seurueemme sai kuulla sisätiloissa pienen esitelmän ametistin ominaisuuksista ja käytöstä sekä alueen geologiasta, historiasta ja tulevaisuudesta. Ja tämän jälkeen pääsimme laskeutumaan itse kaivokseen!
Lampivaaran Ametistikaivos on avokaivanto, mutta osa siitä on katettu, mikä mahdollistaa ympärivuotisen kaivuun. Me olimme periaatteessa paikalla kesäkaudella, mutta öinen lumisade sulki avokaivoksen ja vaihtoi kesän talveen. Näin ollen meidät johdatettiin kiehtovia portaita pitkin alas kuivaan, lumettomaan tilaan.
Jokainen kaivaja sai käyttöönsä pienen hakun ja astian. Maa oli täynnä kiviä, mutta mikä niistä oli ametisti? Mikä arvokas? Mikä mahdollisesti ihan jotain muuta?
Talteen kannatti kerätä kaikki vähänkin ametistilta vaikuttavat kivet, mutta useimmat näistä opas totesi arvottomiksi…. Mutta kyllä joukossa oli myös jotain, joka kiilsi tomun alla… Jopa jotain tumman violettia… Jokin ihan oikea jalokivi!
Jokainen vierailija sai ottaa mukaansa yhden nyrkkiinsä mahtuvan onnenkiven, ja mahdollisesti muista ametistilöydöistä olisi voinut neuvotella hyvän ”löytäjähinnan”. Lisäksi oman löydöksensä oheen oli mahdollista ostaa myymälän puolelta esimerkiksi raakakiviä, sileäksi hiottuja ametisteja sekä valmiita koruja.
Kierroksen jälkeen – uudet onnen kivet taskuissamme – oli aika kiittää vierailusta ja laskeutua alas tunturista. Sekä juosta lumesta nauttien taas reilut pari kilometriä takaisin autolle. Jälleen yhtä ainutlaatuista elämystä rikkaampana.
-Johanna
P.S. Ametistin kaivamista on mahdollista testata myös Nuuksiossa! Espooseen, Nuuksion poropuistoon, on nimittäin juuri perustettu kaivoslato, jonka ametistit on kaivettu Yli-Luoston ametistiesiintymästä (ks. ametistiaarre.fi) ja kuljetettu Nuuksioon ns. uudestaan löydettäviksi. Tämä ei tietenkään ole ihan sama asia, kuin kaivaminen aidossa kaivoksessa, mutta kivaa voi olla silti. 🙂 Kiinnostuneet voivat lukea aiheesta lisää osoitteesta www.nuuksioreindeerpark.fi.
PÄIVITYS 2.4.2021: Jutun loppuun on korjattu tieto siitä, että Nuuksioon kuljetetut ametsistit ovat Yli-Luoston ametistiesiintymästä, eivätkä Lampivaaran Ametistikaivoksesta, kuten jutussa ensin kerrottiin.
Lampivaaran Ametistikaivoksesta löydät lisätietoja osoitteesta www.amethystmine.fi.
Muista viime syysloman retkistämme voit lukea seuraavista jutuista:
Seuraathan Outdoor Familyä myös Instagramissa ja Facebookissa!
