Kaupallinen yhteistyö ja alekoodi:
Kangaskauppa Keltainen / Keltainen Design
Mitä sanoisit puusaunan lempeistä löylyistä? Pulahtamisesta mereen? Siitä, että lauteilta aukeaa uskomattoman upea maisema? Ja siitä, että saunan jälkeen voisit kääriytyä kylpytakkiin sekä kävellä pientä polkua pitkin takaisin veneelle? Tai ehkäpä teltallesi?
Suomen saaristo on täynnä toinen toistaan hienompia saunoja. Ja tunnelmallisempia. Ja idyllisempiä. Ja lukuisat näistä saunoista ovat avoimia kaikille veneilijöille, retkeilijöille ja muille matkailijoille.
Mutta mistä näitä löytää? Mitä saunominen maksaa? Entä mitä muuta olisi hyvä tietää?
Tämä juttu antaa vastaukset moniin tärkeimpiin kysymyksiin – ja jutun lopusta löytyy myös alekoodi kylpytakkeihin. 🙂
1. Missä?
Jos koittaa googlettaa saariston saunoja, tulee vastaan lukuisia erilaisia vaihtoehtoja eri puolilla Suomea. Mutta näiden monien hinnat lähtevät useista satasista… On prameita hirsisaunoja ja on komeita luksuslukaaleja. Mutta on toki myös yleisiä rantasaunavuoroja (ainakin sitten taas, kun korona on rauhoittunut…).
Mutta lisäksi löytyy sellaisia hyvinkin hienoja saunoja, joihin voi varata oman yksityisvuoron jopa jo parilla kympillä. Tai parhaimmassa tapauksessa täysin ilmaiseksi. Ja monet näistä löytyvät retkisatamien yhteydestä – niin saarista kuin mantereeltakin.
Osoitteessa vierassatamat.fi voi käydä tutustumassa satoihin kotimaan retki- ja palvelusatamiin sekä etsiä omalta alueeltaan löytyviä kohteita. Kunkin sataman kohdalla kerrotaan sieltä löytyvät palvelut, eli myös siis mahdolliset saunat. 🙂
Yksi näistä kaikille ulkoilijoille avoimista vuokrasaunapaikoista on Kirkkonummen Lähteelä (ks. juttu). Tuolla kuka tahansa voi varata itselleen ikioman saunavuoron alkaen 30 eurolla tunniksi.
Ja esimerkiksi Inkoon Kopparnäsissä, Stora Halsön saarella, on pieni itsepalvelusauna (kuvat alla), jota saavat käyttää yhtälailla niin veneilijät, melojat, suppailijat kuin esim. talvella jäätä pitkin saarelle kulkevat. Ihan huippua! 🙂
2. Kenelle?
Satamien saunat eivät siis ole aina pelkästään veneilijöiden yksinoikeutta, vaan löylyjä tarjotaan usein kaikille muillekin ulkoilijoille. Varsinkin ns. retkisatamissa.
Voit siis hyvin meloa vaikkapa UUVIn saariin ja päästä saunomaan. Voit matkata lossiyhteyksien avulla Elisaareen, pystyttää telttasi nurmikolle ja onnistua saamaan saunavuoron. Voit hypätä Helsingin Kauppatorilla saaristolauttaan ja suunnata Isosaareen saunomaan jopa ihan ilmaiseksi. Ja niin edelleen.
3. Milloin?
Mutta paikalle ei tietenkään voi välttämättä mennä juuri silloin, kun haluaa. Saunat ovat haluttuja. Yksityisvuorot kysyttyjä. Ja sauna-aika on tämän johdosta rajattu usein tiukasti yhteen tuntiin. Tai jopa tämän alle.
Me saimme kesäkuun purjehdusretkellämme Lähteelästä saapumispäivämme viimeisen saunavuoron. (Toiseksi illaksi olisi kuulemma pitänyt tehdä varaus ennakkoon jo paljon aikaisemmin. Ja puusauna sai jäädä vielä odottamaan tulevaa…) Ja Elisaaressakin saimme vain haaveilla saunomisesta…
Mutta sen sijaan esimerkiksi Jussarössä nautimme maisemasaunan ihanuudesta kolmena peräkkäisenä iltana, kulloisenkin päivän varauksilla ja ihan parhaaseen saunomisaikaan. (Hinta 30 € / tunti, ja tämän jutun monet kuvat juurikin tuolta, esim. alla.)
Jos siis haluaa seilata sinne, minne tuuli kulloinkin kuljettaa, ei lauteille pääsemistä voi pitää itsestäänselvänä. Mutta jos tietää, missä aikoo milloinkin olla, kannattanee saunavuoro varata jo ennakkoon puhelimitse – siis mikäli tämä on mahdollista. Ja erityisesti mantereen puolella sijaitsevat saunat voivat olla hyvinkin varattuja!
Retkisatamien ilmaisissa itsepalvelusaunoissa vuoron varaaminen sen sijaan tapahtuu paikan päällä, perinteiseen tapaan ruutuvihon ja kynän avulla. Se, joka saapuu ensimmäisenä paikalle, saa tehdä ensimmäisen varauksen. Ja toisena tullut toisen. Eikä vuoroja voi varata kaverille. Eikä siis mitenkään ennakkoon. (Kun me saavuimme Stora Halsöhön heinäkuisena viikonloppupäivänä, siinä kahden maissa iltapäivällä, onnistuimme saamaan saunavuoron klo 21-22. Emmekä me suinkaan olleet likimainkaan viimeisiä…)
4. Mitä maksaa?
Kuten jo todettu, saunomaan saattaa päästä jopa ihan ilmaiseksi. Pieniä, ihastuttavia itsepalvelusatamia löytyy satunnaisista saarista (ks. esim. UUVI.fi), ja saunan takaa löytyy jopa polttopuita pätkittäväksi.
Monissa satamissa puolestaan yleinen saunavuoro kuuluu satamamaksuun. (Esim. Hangossa koko 5-henkinen perheemme sai käydä niin suihkussa kuin maisemasaunassakin pelkästään 25 euron satamamaksulla.)
Lisäksi on hyvin paljon niitä paikkoja, joissa voi varata koko saunan oman seurueensa käyttöön muutamalla kympillä, esimerkiksi Elisaaressa halvimmillaan jo 15 eurolla. Hinnat vaihtelevat paikan mukaan. Kolmisenkymppiä on normaalia, viisikymppiäkään ei tavatonta. (Alla olevassa kuvassa on Byxholmenin veloitukseton itsepalvelusauna Raaseporissa.)
5. Miten?
Jos sauna-aika on tunnin, se todellakin on maksimissaan sen tunnin. Yhtään ylimääräistä ei voi olla, eikä yhtään ennakkoon voi saapua paikalle. Vaihdot ovat nopeita, lipsumiset sotkisivat koko systeemin.
Maksullisissa saunoissa ylläpitäjä huolehtii saunan lämmityksestä, mutta kukin saunoja pitää tietysti omalta osaltaan huolen siitä, että sauna jää siistiin kuntoon ja seuraavienkin on hyvä tulla.
Itsepalvelusaunoissa päivän ensimmäinen saunoja hoitaa lämmityksen (tähän saa tunnin ekstra-aikaa) ja viimeinen varmistaa, että sauna jää hyvään yökuntoon. Ja kaikki siinä välissä takaavat mm. yleisen siisteyden ja löylyjen jatkumisen.
6. Mitä pitää huomioida?
Monet saariston saunat ovat ns. mökkisaunoja, eli niissä on usein puutteelliset vedensuodatusjärjestelmät. Tämän johdosta on tärkeää, ettei pesuaineita käytetä ylenmäärin ja ne käytettävät ovat ympäristöystävällisiä (eli biohajoavia). Ja itsestäänselväähän toivottavasti jo kaikille on se, ettei suoraan mereen (tai muuhun vesistöön) saa missään nimessä huuhdella mitään ylimääräisiä kemikaaleja!
Toinen huomionarvoinen seikka on se, että monissa saaristokohteissa on usein pulaa puhtaasta vedestä. Vaikka paikalla olisivatkin siis jopa suihkut, saattaa käytössä olevat vesivarat olla hyvinkin rajalliset.
Ja itsepalvelusaunoissa on varauduttava tuomaan jopa pesu- ja löylyvedet mukanaan. Kuivina hellekesinä ei nimittäin sadevesiä ole saatavilla ja mahdolliset kaivotkin voivat olla kuivuneet. Ja kiukaallehan ei koskaan saa heittää merivettä!!
Yksi näistä ”oman veden paikoista” on Stora Halsö. Tuonne suunnatessa kannattaa siis suosilla ottaa mukaan ainakin yksi ylimääräinen vesikanisteri löylyjä varten – ja tarvittaessa tarjota vettä myös tietämättömille tai esim. melojille. (Jättikiitos vielä teille, jotka valistitte meitä Stora Halsössä ja lahjoititte 10 litraa vettä! Pistämme jatkossa hyvän kiertämään. 🙂 )
7. Mitä kannattaa huomioida?
On ihan mahtavaa löylytellä merenrannalla. On ihan huippua pulahtaa viileään mereen. Rakastan saunomista ja voisin tehdä sitä tunnista toiseen. Koko perheemme rakastaa.
Mutta yhden tunnin mittainen sauna-aika kuulostaa todella lyhyeltä. Kun viime kesänä teimme ensimmäisiä veneretkiämme ja hankimme ensituntumaa saariston saunoihin, tuntui siltä, että koko saunatuntimme meni riisumiseen, pukemiseen ja viiden ihmisen peseytymiseen. Ja äkkiä vaan uimaan, pois ja toiset tilalle.
Tänä kesänä halusin lähteä saunoihin(kin) uudella otteella. Toiveena olivat mukavat hetket ja vähintään ajoittainen rauha. Halu hengähtää ja nauttia. Uida ja saunoa.
Tuntia ei voi pidentää, mutta sen voi käyttää monella tavalla. Koska me haluamme maksimoida saunomis- ja uimisajan, karsimme muusta. Ja yksi helppo tapa tähän on jättää riisumiset ja pukemiset veneelle, eli vetää vaan uimahousut valmiiksi jalkaan ja singahtaa kylpytakeissa saunalle. Aika yksinkertaista. Mutta samalla aika mielettömän kätevää. Vai mitä mieltä olet? 🙂
Koska meiltä ei löytynyt valmiiksi sopivia kylpytakkeja, oli tällaiset hankittava. Ja miten huippua olikaan, että löysin netistä muhoslaisen kangaskaupan ja sieltä heidän uudet valmistuotteensa! Tämä kauppa oli Kangaskauppa Keltainen ja siellä Keltainen Design, eli viime syksynä perustettu tuotemerkki, jonka alla yrityksen omistaja, Saara Teerijoki-Joensuu, ompelee mm. kylpytakkeja ja torkkupeittoja.
Tämän jutun kuvissa näkyvät kylpytakit ovat siis kotimaista käsityötä ja materiaalina on 100-prosenttinen, Ökö-Tex-standardisoitu puuvilla. Kangas on suhteellisen muhkeaa vohvelikangasta, eli ei siis ihan ohutta, muttei mitään tosi paksuakaan. Kuivuminen on siis kohtuullisen nopeaa, mutta samalla muhkeus tuo mukavaa lämpöä viileämmillä säillä. 🙂
Lasten kylpytakkeja löytyy neljässä värissä ja neljässä eri koossa (104-140 cm). Aikuisten kylpytakkien kokoskaala puolestaan yltää XS:stä XXL:ään, ja värejä löytyy jopa kahdeksan.
Hinta lasten kylpytakeille on 65 € ja aikuisten kylpytakeille 99 € – ja nämä molemmat ovat kyllä ihan ehdottomasti hintansa arvoiset!
Ja nyt saat näistä hinnoista vielä 10 % alennusta koodilla OUTDOOR10! Koodi koskee kylpytakkeja ja on voimassa 15.8.2021 asti osoitteessa kangaskauppakeltainen.fi. Suosittelen! 🙂
Hyviä löylyjä! 🙂
-Johanna
Seuraathan seikkailujamme myös Instagramissa ja Facebookissa!
