Taisi olla kesäkuun toinen viikko. Reittiliikenne Espoon saariin oli juuri startannut ja aurinko pilkahteli pilviverhon takaa. Tätä oli odotettu pitkään.
Tuona kesäkuisena torstaina teimme elämämme ensimmäisen retken Pentalan museosaareen.
Vanha kalastajatila ja suojeltua luontoa
Kyseessä on 130 hehtaarin kokoinen saari Espoon Suvisaaristossa. Iso osa saarta on luonnonsuojelualuetta ja saaressa kulkee reilun kahden kilometrin mittainen luontopolku. Saaresta löytyy myös hieno, luonnontilainen hiekkaranta sekä keskeltä saarta noin kuuden hehtaarin kokoinen Pentalanjärvi.
Pentalassa on useita kymmeniä yksityisiä kesämökkejä, mutta edelliskesänä (2018) ko. saari nousi suuren yleisön tietoisuuteen, kun Espoon kaupunki aloitti sinne säännöllisen reittiliikenteen ja vanha, kunnostettu kalastajatila avattiin saaristomuseoksi.
Lempeää saaristotunnelmaa
Lukeuduin itse siihen joukkoon, joka oli ehtinyt nähdä ja lukea vuoden aikana useita kirjoituksia ja mainoksia uudesta Saaristomuseo Pentalasta. Tästä huolimatta käsitykseni kyseisestä saaresta oli suhteellisen hatara.
Kun ajoimme lasteni kanssa tuona poutaisena aamupäivänä Hanikan kuntopolun parkkipaikalle ja kävelimme pienen matkan Suinonsalmen reittivenelaiturille, emme arvanneet, miten hieno kesäpäivä meitä oikein odottikaan.
Venematka kesti parisenkymmentä minuuttia, ja vastassa olevat punamultatalot toivottivat saaristoretkeilijät lämpimästi tervetulleiksi.
Kurkimme innoissamme pieneen kalastajamökkiin ja piipahdimme ranta-aittaan.
”Tää on se aitta, johon ne vei sen Mooseksen!!” hihkuivat lapseni viitaten parhaillaan lukemaamme Saariston lapset -kirjaan.
Ei ollut väliä oltiinko ruotsalaisella Saltkråkanin saarella vai espoolaisessa Pentalassa. Tunnelma oli sama.
”Hei kattokaa tota kattoa! Onks se tehty kaisloista?”
”Täällä on verkkoja! Tulkaa kattomaan!”
”Mikä toi talo on? Mennään sinnekin!”
Opaskierroksia ja omatoimiseikkailuja
Juoksimme hihkuvien lasteni kanssa Villa Rosengårdissa sijaitsevaan infoon ja varasimme paikat Gurlin talon opaskierrokselle. Lisäksi nappasimme mukaamme Suviseikkailu-vihon, joka sisälsi lapsille suunnatun, mobiilioppaan avulla suoritettavan, tehtäväradan.
Tutustuimme hetkisen Suviseikkailuun, söimme eväitämme ja palasimme infoon kyselemään mantereen kadunvarsimainosten lupaamaa vastausta siihen, miten tiikeri liittyy Pentalaan…
Klo 13 pääsimme näkemään, millainen koti oli ollut saaren viimeisellä vakituisella asukkaalla, vuonna 1987 menehtyneellä Gurli Nyholmilla.
Vain yhteen taloon on pääsymaksu
Tämä Gurlin talo on ainoa Saaristomuseo Pentalan paikoista, johon täytyy ostaa pääsylippu ja johon pääsee tutustumaan vain oppaan johdolla. Liput 30 minuuttia kestävälle kierrokselle maksavat aikuisilta 7 €. Alle 18-vuotiaat ja Museokortin haltijat pääsevät tutustumaan tähänkin taloon ilmaiseksi. (Kullekin kierrokselle mahtuu 12 henkeä ja kierrosten ajankohdat löytyvät esim. Kulttuuriespoo.fi-sivuilta.)
Viisi- ja kuusivuotiaideni ei voi väittää hihkuneen intoa kuunnellessamme tarinoita 1900-luvun kalastajaelämästä, mutta kahdeksanvuotias esikoiseni oli jopa yllättävän kiinnostunut. Hän esitti oppaalle omia kysymyksiään ja olisi halunnut nähdä vieläkin enemmän. Hän nautti tästä värikkäästä asunnosta, joka oli täynnä toinen toistaan kiinnostavampia esineitä, valokuvia, tarinoita ja historiaa.
Polkua pitkin rannoille
Opaskierroksen jälkeen oli aika ostaa Pentalan kahvilasta jäätelöt ja jatkaa retkeämme syvemmälle saareen.
Matkalla luontopolun alkuun näimme vielä mm. navetan, maakellarin ja lammasaitauksen, mutta pian juoksimme pienen kartan kanssa kohti Pentalanjärveä ja saaren laajoja metsiä. Ihailimme rantoja ja hetken päästä palasimme luontopolkureitille.
Seuraava kohteemme oli muutaman sadan metrin päässä sijaitseva Diksandin luonnontilainen hiekkaranta.
Aurinko oli alkanut lämmittää. Kalliot kutsuivat puoleensa. Vesi houkutteli. Lapset vaihtoivat uimahousut ylleen ja nauttivat saariston kutsuvuudesta. He leikkivät ja nauroivat. He hyppelivät ja tutkivat.
Minä ihailin maisemaa ja rauhaa, lasteni iloa ja riemua. Tuntui ihan mahtavalta päästä tällaiseen paikkaan vain muutaman euron lauttamaksulla. Omassa kotikaupungissani. Tavallisena torstaina.
Paikalle saapui tuttuja, jotka kertoivat syöneensä lounasta saaristomuseon itäpuolelta löytyvässä, Esbo Segelföreningin isännöimässä ravintola Pavenissa. Tällainenkin palvelu on siis tarjolla. Ainakin kesäisin.
Ja aivan ravintolan edessä olevassa satamassa on ravintolan asiakkaille tarjolla myös purjehdusseuran venepaikkoja. (Lisää venepaikkoja löytyy reittiliikenteen laiturista, 12 paikkaa, max. 4 tunniksi, max. 7-metrisille veneille.)
Mutta me olimme tällä retkellä reittiveneellä, ja lauttamme lähtöaika alkoi uhkaavasti lähentyä. Aika oli kulkenut siivillä.
Keräsimme tavaramme ja suuntasimme luontopolkureittiä pitkin takaisin kohti Saaristomuseota ja satamaa.
Reitti kulki kauniin metsän läpi ja aikaa siihen kului iloisen reippaalla vauhdilla ehkäpä vain noin 15 minuuttia. Kalastajatilan tiluksille palattuamme oli lammasaitauksessa käynnissä rapsutusaika, ja lapset pääsivät tekemään tuttavuutta pörröisten etunimikaimojensa kanssa. Hauskaa. Ja ihanan idyllistä.
Aikaisemmin päivällä rannassa olisi ollut tarjolla myös mm. ohjattua ongintaa. Ja esimerkiksi tulevana lauantaina (17.8.2019) Pentalassa pääsee mm. huoltamaan kehoaan ja vesijumppaamaan Pentalanjärvessä. (Ks. tapahtumat Kulttuuriespoo.fi-sivuilta.)
Venekyytejä myös loppukesän viikonloppuina
Reittiliikenne Pentalaan kulkee vuonna 2019 ti-su 8.6.-11.8. sekä kolmena loppukesän viikonloppuna: 17.-18.8., 24.-25.8. ja 31.8.-1.9.2019.
Mantereella lähtölaitureita ovat Soukan venesatama, Suomenojan venesatama sekä Suinonsalmen reittivenelaituri. Lisäinfoa saaristoliikenteestä löytyy osoitteesta https://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Ulkoilu/Saaristoliikenne.
Saaristomuseo Pentala on avoinna yleisölle tiistaista sunnuntaihin 8.6.- 1.9.2019. Lisäinfoa löytyy täältä.
Kiitos Pentala! Kiitos Espoo!
Kun me tuolloin pari kuukautta sitten istuimme lopulta siinä Pentalan isolla laiturilla syömässä viimeisiä eväitämme ja odottelemassa päivän viimeisen venekyydin saapumista, oli olo onnellinen. Saari oli ylittänyt odotuksemme. Päivä oli ollut hieno.
”Tullaan ens kerralla heti ekalla veneellä!”
-Johanna
Gurlin talosta löytyy juttu esim. YLE:n sivuilta.
Saareen voi tutustua myös ennakkoon Seinätön museo -mobiilioppaan avulla osoitteessa: https://tarinasoitin.fi/pentala.
Pentalasta voi lukea myös mm. Retkipaikka-sivustolta. Tämä juttu kertoo retkestä paljon ennen sitä, kun saareen avattiin reittiliikenne ja kalastajatilasta tehtiin museo. (Ko. jutussa yövytään saaressa, mutta ainakin nykyisin majoittuminen on kielletty.) Tässä jutussa puolestaan saavutaan Pentalaan meloen.
PÄIVITYS 15.6.2019: Nyt myös tämä oma Pentala-juttumme löytyy Retkipaikankin sivuilta! 🙂
Tervetuloa seuraamaan Outdoor Familyä myös Facebookiin ja Instagramiin!
