Mikä mieletön retki meillä olikaan viikko sitten!
Olin jo pitkään suunnitellut tutustumista Kauniaisten Kasavuoren luontopolkuun, mutta koska ko. reitti kulkee pääasiassa leveää kuntorataa pitkin, sen kutsuhuudot eivät ole kantautuneet jälkikasvuni korviin…
Mutta, kun viime viikolla bongasin suunnistusseura OK77:n verkkosivuilta Kasavuoren alueelle laaditun luontokuntosalisuunnistuksen (ks. www.ok77.fi/fi/avoin-suunnistus-2020), oli perjantaisen retkikohteemme valinta selvä.
Koska 6- ja 9-vuotiaat lapseni hinkuivat pääsyä suunnistamaan – ja itse innostun aina uusista ideoista – oli tämä luontokuntosalisuunnistus ihan täydellinen vastaus toiveisiimme. 🙂
Luontokuntosalisuunnistus: 14 rastia ja hyviä jumppaideoita
Luontokuntosalisuunnistus on törkeän pitkä sana, mutta sen sisältö on mitä loistavin. Kyseessä on suunnistusrata, jonka jokaisella rastilla on idea ja ohjeet yhden jumppaliikkeen toteuttamiseen. Ohjeet ovat Nice & Guys -kuntosalin personal trainerien, Joanna Bymanin ja Harry Sainion, käsialaa. Yhteensä rasteja on 14 ja linnuntietä mitattuna koko reitin pituudeksi tulee reilut 3 km.
Rastipisteet ovat pääasiassa helppoja ja niistä selvinnee ilman kovinkaan suurta suunnistuskokemusta. Mutta on ihan loistavaa, että kulkemalla rastilta rastille, saa uutta intoa etenemiseen ja voi kävellä mm. pieniä polkuja ja kallioita pitkin.
Ja samalla, kun lapset iloitsevat kunkin rastin ympäristöstä, saa itse hyviä ideoita oman kunnon kasvattamiseen. 🙂 Ja tokihan meillä lapsetkin intoutuivat välillä rastien aktiviteetteihin: punnertamaan, kyykkäämään, leikkimään hippaa jne.
Kartan voi tulostaa ilmaiseksi täältä.
(Kannattaa kuitenkin huomioida, että ainakin oman retkemme aikana osa rasteista puuttui metsästä. Rataa varmaankin tarkistetaan aika ajoin, mutta koska ilkivallan tekijöitä näyttää löytyvän Kasavuoreltakin, ei yksittäisiä rasteja kannattane jäädä etsiskelemään turhan pitkäksi aikaan…)
Vau, mitkä rauniot!
Kasavuoren maastoista löytyy luontopolun, kuntoilureitin ja luontokuntosalisuunnistuksen lisäksi mm. kiintorasteja, MOBO-rata ja kuntoilulaitteita. Tarjontaa on siis hyvinkin runsaasti, mutta kaikkein hienointa on silti joku ihan muu. 🙂
Vaikka olin joskus kuullutkin Kasavuoren metsästä löytyvistä Stockmannin raunioista, oli yllätys – ja innostus – ihan valtava, kun kakkosrastille saapuessamme eteemme tulivat mahtavat rauniot. Siis vau!
Karttaan oli merkitty musta rinkula, mutta emmehän me osanneet arvata, että tämä tarkoitti vanhaa, uskomatonta rakennusta.
Jos lasten into suunnistamaan oli ollut jo valmiiksi suuri, nousi se nyt ihan uusiin sfääreihin! Kun yhtäkkiä eteen levittäytyy jotain näin kutkuttavaa, ei pieniä poikia tuntunut pidättelevän mikään. Ja vielä, kun linnan muurien sisällä sijaitsevan rastin kuntotehtävänä on leikkiä hippaa kulkemalla raunion ikkunasta sisään ja toisesta ulos. Jee! 🙂
(Kyseessä on reilut sata vuotta sitten rakentamaan aloitetun huvilan kivijalka. Tämä Franz Stockmannin huvila ei koskaan valmistunut, sillä Stockmann vaimoineen kuoli vuosina 1918-1919 riehuneeseen espanjantautiin. Raunioista voit lukea lisää esim. Retkipaikan sivuilta.)
Ihastuttavaa puron vartta
Seuraava rastia ei metsästä tuolloin löytynyt, mutta kartassa näkyvät, kiinnostavat maaston muodot houkuttivat meitä jatkamaan eteen päin. Ja pian pidimme myös ensimmäisen evästaukomme.
Olin ennakkoon ajatellut, että voisimme kääntyä 5. rastilta suoraan kohti 13. rastia, mutta onneksi emme tehneet tätä!
Viidennen rastin jälkeen nimittäin pääsimme todelliseen satumetsään.
”Tää on ihan niin kuin Kroatiassa!”
”Tää on niinku se Krka! Tai Plitvice!”
Pieni puro hurmasi lapseni. Virtaava vesi ihastutti. Pikkuruiset vesiputoukset tekivät vaikutuksen. Lapseni Kroatia-vertaukset (ks. outdoorfamily.fi/kroatian-upeimmat-luontokohteet/) olivat ehkä hitusen liioiteltuja, mutta puron varsi oli ehdottomasti upea.
Onneksi lapseni halusivat kulkea sen vierustaa, sen sijaan, että olisimme oikaisseet suoraan takaisin polulla. Oli niin kaunista.
Kasavuori ja mm. jättimäisiä kiviä
Lähestyessämme kutosrastia (joka myös puuttui), näimme kuntopolun varrella vaikuttavia veistoksia. Salaperäinen N.N. oli veistänyt kaadettujen puiden runkoihin kenties useammankin teoksen, sillä omalle reitillemmekin osui näitä kaksi. (Ensimmäinen ihan alkumatkaan ja toinen tänne 6. rastin tuntumaan.)
Ja täältä eteemme nousivat näyttävät kalliot eli ns. virallinen Kasavuori. Kallioilla oli ihan lähekkäin neljä rastia, ja 9. rastilta aukeni näkymä yli metsien.
Pidimme jälleen pienen evästauon ja lapset intoutuivat kiipeilemään puihin sekä mm. hyppimään ”kuilun ” yli.
Vähän myöhemmin (11. rastille mentäessä) lapset taituroivat ojan yli kaatunutta puunrunkoa pitkin ja 13. rastilla he innostuivat – kuntotehtävän inspiroimana – tekemään toinen toistaan vaikuttavampia parkourtemppuja.
Viimeisen rastin kupeessa 9-vuotiaani kiipesi jättimäisille kiville – ja 6-vuotiaan oli päästävä perässä… Ja näitä kiviä tuli monta. (Äidin mielestä liian monta. Tai ainakin liian korkeita… 😉 ) Mutta, oi että, sitä hymyn leveyttä, kun lapsi sai tähystellä maisemia jättiläiskiven laelta. 🙂
Kun lopulta palasimme Kasavuoren koululle ja tien toisella puolella sijaitsevalle parkkipaikalle, oli matkamittariin kertynyt aikaa noin 3,5 tuntia ja matkaa kaikkine hyppelyineen yhteensä lähes viisi kilometriä.
Olipa hienoa. Yllättävän hienoa.
-Johanna
Me olemme aikaisemmin käyneet Kauniaisten Kasavuorella MOBO-suunnistamassa, tästä voit lukea jutun osoitteesta: https://outdoorfamily.fi/mobo/.
Suunnistuksesta voit lukea yleisen vinkkijuttuni osoitteesta: https://outdoorfamily.fi/suunnistus/.
Luontokuntosalisuunnistuksen kartan voi tulostaa osoitteesta: www.ok77.fi/images/toiminta/avoin_suunnistus_2020/Luontokuntosalisuunnistus.pdf.
Kasavuoren luontopolusta puolestaan löytyy juttu mm. Retkipaikasta.
Seuraathan Outdoor Familyä myös Facebookissa ja Instagramissa!
