Mitä purjehdus maksaa? Eli rahafaktaa merielämyksistä haaveileville

Kaupallinen yhteistyö: Sortter Oy

Siihen hetkeen kietoutui kaikki se vuosien unelmointi ja mielettömät haaveet, ne toiveet, tunteet ja ajan saatossa jo hitusen kutistunut idealismi. Siinä oli jotain epätodellista mutta samalla niin itsestäänselvää.

Yhtäkkiä käsissäni oli toteutunut unelma, johon oli solmittu kaikki ne satamarannoissa juostut aamulenkit ja muutamat parikymppisenä tekemäni purjehdusretket, ne ikuisuus sitten suoritetut navigointikurssit ja se mieletön halu päästä keinumaan meren lempeille aalloille.

Tämä oli se hetki, jonka olin jo vuosia tiennyt tapahtuvan. Meillä oli oma purjevene. Meillä ON oma purjevene.

Haaveista todeksi

Kun me vuosi sitten teimme kaupat keski-ikää lähestyvästä, 31-jalkaisesta kaunokaisesta, toteutimme yhden pitkäaikaisimmista haaveistani. Mukana oli yhä järjetön määrä romanttista idealismia, mutta vain ihan pieni hippunen todellista taitoa. Haaveissamme olivat juuri ne elokuvamaisen upeat hetket maailman kauneimmassa saaristossa ja sellainen ihastuttavan lempeä, astridlindgrenmäinen Saariston lapset -idylli.

Mutta tottakai me tiesimme, että paketin mukana oli otettava myös paljon muuta: huoltoa, laittoa, puunausta, korjausta, opettelua, harjoitusta, treeniä, pelkoa, epätoivoa jne. Ja kyllähän me tiesimme, että vanhahko purjevene tulee vaatimaan, paitsi rakkautta, myös rahaa. Mutta miten paljon?

Purjeveneen ostohinta

Yksi lähtökohtamme veneen hankinnassa oli kunto. Tiesimme, ettemme voi ottaa hoidettavaksemme venettä, joka vaatisi välitöntä laittoa ja jonka korjaustarve olisi jatkossakin mitä suurimmalla todennäköisyydellä täysin ylitsepääsemätön. Yllätyksiä tulee varmasti, mutta toiveenamme oli minimoida riskit.

Upouuden veneen ostamiseen meillä ei kuitenkaan ollut taloudellista pohjaa. Eikä myöskään halua.

Me halusimme purjeveneen, jolla 5-henkinen noviisiperhe pystyisi ja mahtuisi seikkailemaan saariston retkisatamissa turvallisesti. Mutta johon ei menisi niin paljoa rahaa, että kokisimme pakottavaa velvollisuutta viettää kaikki kesäinen vapaa-aikamme vain ja ainoastaan purjehtien. Ja juuri tällaisen veneen me löysimme: vuoden 1983 ruotsalaisklassikon, Omega 30 A:n. 🙂

Kyseisessä yksilössä oli purjehdusta helpottava, itseskuuttaava etupurje, ja vaikka mm. isopurje oli jo parhaat kilpapäivänsä nähnyt, toimisi se aivan riittävän hyvin kaltaisillemme harjoittelijoille. Pinnat ja patjat olivat ihan hyväkuntoiset, liesi oli uusi, moottorilla oli vain vähän käyttötunteja jne. Sähköakut vaativat vaihtoa tulevaan kauteen (n. 300 €), mutta muuten isompia kustannuksia itse veneeseen ei pitäisi olla ihan heti tiedossa.

Olisin aikaisemmin veikannut, että tuon näköisestä ja kokoisesta purresta saa maksaa useita kymmeniä tuhansia euroja, mutta todellinen hinta veneellemme oli alle 17 000 € (nettivene.com / kevät 2020).

Käytettyjen purjeveneiden hinnat vaihtelevat satasista satoihin tuhansiin, ja jo muutamalla tuhannella eurolla voi saada oikein kelvollisen pikkuveneen. Mutta kustannukset eivät toki rajoitu siihen, että veneen saa siirrettyä omiin nimiinsä…

Vakuutukset ja koulutukset

Omalla kohdallamme ensimmäiset ekstratonnit menivät vakuutusmaksuihin (n. 400 €) ja purjehduskursseihin.

Vaikka rakastankin optimistista heittäytymistä, ymmärrän toki, etten voi pakata lapsia veneeseen ja sännätä merelle tietämättä lainkaan, mitä tehdä. Niin oman miehistön kuin muidenkin vesilläliikkujien turvallisuuden vuoksi on äärettömän tärkeää hakea itselleen oppia, ennen kun lähtee irrottamaan ensimmäistäkään köyttä – sen paremmin ikiomasta veneestä saatikka vieraasta vuokrapurresta.

Perheemme isä kävi noin 500 euroa maksavan purjehtijakurssin jo edelliskesänä (ennen veneen hankintaa), itse suoritin saman setin viime vuonna (ks. esim. Abrego, Rad Sails, AaltoSail tms.). Lisäksi mieheni sai muutamalla satasella yksityisoppia veneen siirron yhteydessä sekä erikseen puolisen päivää preppausta ennen vesillelähtöämme.

Lisämaksuja tulee myös mm. navigointi- ja radiokurssien käymisestä. Ja jatkossa vuorossa ovat mm. purjehduksen saaristo- ja rannikkopäällikkökurssit.

Venepaikka, talvisäilytys, nostot, laskut, katsastukset

Kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen oli ensimmäisenä haasteenamme saada veneellemme venepaikka. Espoossa tällaisen sai kolmisen metriä leveälle veneellemme 375 eurolla (vuoden 2020 hinnasto). Satamia on useita ja paikkoja satoja, mutta oma, loppukeväästä saatu paikkamme taisi olla tuolloin koko kaupungin viimeinen vapaa paikka…

Espoon kaupungin venepaikkojen hinnat vaihtelevat purren koon mukaan noin 200 eurosta noin 500 euroon per kesä. (Muiden kaupunkien hinnat selvinnevät nopealla ”venepaikkamaksut”-googlauksella.)

Lisäksi tulee varautua talvisäilytyspaikan maksuun, joka vaihtelee esim. Espoossa koon mukaan viidestäkympistä reiluun 300 euroon (vuonna 2021). (Ja jos venekauppaan ei ole kuulunut talvisäilytyspukkia ja -suojia, tulee tällaisten hinnaksi uutena helposti jopa kolmisen tonnia.)

Mikäli haluaa ympärilleen osaavan purjehtijayhteisön, sosiaalisen viitekehyksen tai esim. pääsyn yksityiseen saareen sekä yhteiset katsastusajat, vesillelaskut jne., kannattaa harkita liittymistä jonkin purjehdusseuran jäseneksi. Tällöin on hyvä varautua hieman kovempiin laituri- ja talvisäilytysmaksuihin sekä lisäksi – seurasta riippuen – vähintään useiden satasten liittymismaksuihin ja kymppien/satasten vuosittaisiin jäsenmaksuihin.

Mutta ilman seuran jäsenyyttä on hoidettava mm. veneen nostot ja laskut itsenäisesti. Meille syksyinen nosto kustansi 140 € sekä tähän lisäksi erikseen ostamamme avun purjeiden ja maston irrottamiseen (reilu 400 €) sekä samassa yhteydessä pohjan pesun (50 €). Veneen vesillelaskuun liittyen kustannus tullee olemaan hieman suurempi.

Katsastukset on haastavaa toteuttaa ilman purjehdusseuran jäsenyyttä. Yksi vaihtoehto on liittyä perinteisen seuran sijaan uuteen, verkossa toimivaan Aalto Veneilyseuraan. Tällöin liittymismaksu on 90 € ja vuosittainen jäsenmaksu 89 € (vuonna 2021). Aallon jäsenenä vuosikatsastuksen hinta on meidän veneellemme 55 € ja vähintään joka viides vuosi tehtävän peruskatsastuksen 104 €.

Veneen ylläpitokustannuksiin on hyvä laskea pakollisena myös puhdistusvälineitä, pesuaineita, vahoja, pohjamaaleja, moottoriöljyjä yms. Ja toki myös hätäsoihtujen, pelastusliivien, merikorttien, veneen suojana olevien lepuuttajien yms. on oltava kunnossa. Ja sisustamiseenhan saa tietysti uppoamaan ihan niin paljon ylimääräistä ekstrarahaa, kun vaan haluaa laittaa… 🙂

Karkeasti summaten tulee veneen hankinnan ja miehistön kouluttautumisen jälkeen pakollisia vuosikustannuksia vakuutuksista, venepaikoista yms. lähemmäs pari tuhatta euroa. (Vertailun vuoksi: Kahden alakoululaisen jalkapalloharrastus maksaa isossa espoolaisseurassa vuositasolla selkeästi enemmän…)

Mukavuusmaksuja matkalla

Mutta kunhan vene on taas saatu vesille, on aika nauttia siitä kaikesta ihanuudesta, jota meri ja saaristo tarjoavat: lempeästä kesätuulesta, rauhallisesta aallokosta, idyllisistä saaristokylistä, pienistä, tunnelmallisista retkisatamista, suurista seikkailuista, horisonttiin vaipuvista auringonlaskuista, kevyesti keinuvista unista jne…

Purjeilla eteneminen on ihan ilmaista ja luonnonsatamissa saa yöpyä täysin veloituksetta. Eväitä voi paistaa valmiilla tulipaikoilla ja joissain saarissa on jopa mahdollista lämmittää pieni saunakin maksutta.

Siinä sitä voi vaan antaa merituulen humista hiuksissa ja sydämen täyttyä onnesta… 🙂

Mutta toki reissussakin tulee – paitsi haastavia olosuhteita – myös joitain kustannuksia, esim. kaasusta (mm. liesi ja mahdollinen lämmitys) sekä polttoaineesta (vähintään satama-alueilla on käytettävä purjeiden sijaan moottoria).

Isommissa satamissa satamamaksut ovat parin-kolmenkympin luokkaa yöltä, ja usein satamamaksuun sisältyy (paikan palvelutasosta riippuen) sähkö, vesi, pesutilat, jätehuolto ja septitankin tyhjennysmahdollisuus. Monissa satamissa voi myös vuokrata saunan yksityiskäyttöön muutamalla kympillä.

Mutta jos tätä kaikkea vertaa siihen, että hankkisi vaikkapa kesämökin merenrannasta, tulee tällainen ”kelluva mökki” ihan valtavan paljon edullisemmaksi. Tai jos miettii viettävänsä lomiaan rantahotelleissa, saa yksittäisiin päiväkustannuksiin lisätä helposti nollan perään.

Mistä rahat?

Mutta kyllähän se on fakta, että veneenkin nollilla kuorrutetut vuosikulut vaativat aika monta ahkeraa työtuntia. Eikä tuhansien eurojen alkupääomaakaan välttämättä löydy ihan jokaisesta taskusta. Mutta jos rahoituksen saaminen onnistuu, on lopputulos ehdottomasti sen arvoinen!

Yksi varteenotettava väylä puuttuvan rahoituksen hankkimiseen on Sortter Oy.

Sortter on suomalainen lainojen vertailupalvelu, joka kilpailuttaa pankkien ja rahoituslaitosten tarjoukset lainanhakijan puolesta. Lainojen kilpailuttaminen Sortterin kautta on kuluttajalle äärimmäisen helppoa ja nopeaa sekä lisäksi täysin maksutonta. Sortter antaa myös takuun parhaasta korosta. (Lisäinfoa Sortterin toiminnasta löydät täältä.)

Sortterin kautta voi saada lainaa 60 000 euroon asti. Saannin ehtona ovat säännölliset palkka- tai eläketulot, vähintään 20 vuoden ikä, asuminen Suomessa sekä maksuhäiriöttömyys.

Veneen hankintaa koskevan lainavertailun voi tehdä osoitteessa sortter.fi/venelaina.

Hakemuksen jättäminen ei sido tai velvoita mihinkään, joten kannattanee ainakin katsoa, minkälaisilla ehdoilla heidän kauttaan saisit oman unelmasi toteutettua… 🙂

.

.

Kiitos Sortterille tämän jutun taloudellisesta mahdollistamisesta! Ja kiitos sinulle, että luit tänne asti! Toivottavasti sait tästä tekstistä lisätietoa haaveidesi pohjaksi. 🙂

.

Ja ehkäpä me jo ensi kesänä kohtaamme jossain ihanan idyllisessä satamassa…? Nostamme maljat meidän molempien uudelle harrastukselle? Katsomme, miten lapset kirmaavat rantakallioille ja kuuntelemme, kuinka heidän naurunsa hersyy kesäillassa…?

Ja hymyilemme onnellisina.

-Johanna

Kaikki purjehdus- ja muut veneilyaiheiset juttuni löydät osoitteesta outdoorfamily.fi/category/veneily/.

Seuraathan seikkailujamme myös Instagramissa ja Facebookissa!